Wheat field. Ears of golden wheat close up. Rural Scenery under Shining Sunlight. Background of ripening ears of meadow wheat field. Rich harvest Concept

Onko gluteenittomasta ruokavaliosta haittaa vai hyötyä pitkäaikaisterveydelle?

Gluteeniton ruokavalio on ehdottoman tärkeä heille, jotka sairastavat keliakiaa. Gluteenittomasta ruokavaliosta saattaa olla hyötyä myös heille, joille runsaasti gluteenia sisältävät viljat eli ruis, ohra ja vehnä aiheuttavat erilaisia oireita. Vehnä, ruis ja ohra sisältävät gluteenin lisäksi myös runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja ja siksi ärtyvän suolen oireyhtymässä käytettävä FODMAP-hiilihydraatteja rajoittava ruokavalio on käytännössä vähägluteeninen, monien kohdalla lähes gluteeniton.

Niinpä on tarpeen kysyä, onko gluteenia sisältävien viljojen poissulkemisesta haittaa vai hyötyä pitkäaikaisterveydelle?

Tutkimukset keliaakikoilla

Keliakian hoidossa täydellinen gluteenipitoisten viljojen välttäminen on tärkeää. Siksi keliakikoiden terveyttä vertaamalla muuhun väestöön saadaan epäsuorasti tietoa gluteenipitoisten viljojen välttämisen terveysvaikutuksista.

Keliaakikoiden riskiä sairastua kroonisiin vakaviin sairauksiin on selvitetty väestötutkimuksissa viimeisen 15 vuoden aikana. Tamperelaiset keliakiatutkijat kokosivat sydän- ja verisuonitauteja koskevat etenevät väestötutkimukset tutkimuskoosteeksi eli meta-analyysiksi vuonna 2015 (1). Kyseinen koostetutkimus osoitti, että keliaakikoilla ei ole ei-keliaakikoita suurempi riski sydäninfarktiin (HR 1.05, CI: 0.93, 1.19). Sen sijaan aivohalvauksen riski hiukan (10 %) lisääntynyt (HR 1.10, CI: 1.00, 1.21). Tutkimusten laatu kaikkinensa oli tutkijoiden mukaan puutteellinen, joten mitään lopullista aiheesta ei voi lausua.

Näyttää kuitenkin siltä, että  gluteeniton ruokavalio ei ole ainakaan eduksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, toisin kuin mitä populaarikirjoissa on viime vuosina väitetty.

Keliaakikoilla tehdyn tutkimuskoosteen mukaan yleisesti syöpään sairastumisen riski oli keliaakikoilla sama kuin vertailuväestöllä (2). Sen sijaan kuoleman riski seuranta-aikana oli 24 % suurempi vertailuaikana kuin vertailuväestöllä, jolla ei ollut keliakiaa (OR 1.24, CI: 1.19–1.30). Ennenaikaisen kuoleman riskiä näytti selittävän erityisesti non-Hodkinin lymfooman (155 % suurempi riski) ja T-solu non-Hodkin lymfooman lisääntynyt riski (1484 % suurempi riski kuin verrokeilla) sekä 24 % suurempi riski kuolla sydän- ja verisairauksiin. Tutkimuskoosteessa oli yksi laadullisesti selvästi muita parempi ja suurikokoinen tutkimus; tässä ruotsalaisessa etenevässä kohorttitutkimuksessa keliaakikoilla oli suurempi kuoleman ja sydän- ja verisuonisairauksien riski kuin ei-keliaakikoilla (3). Ennenaikaisen kuoleman riski näyttää siis olevan hieman suurempi keliaakikoilla kuin ei-keliaakikoilla.

Tyypin 2 diabeteksen riski on keliaakikoilla yhden suomalaisen tutkimuksen mukaan sama kuin ei-keliaakikoilla (4), en löytänyt aihepiiristä tutkimuskoosteita.

Keliakikoiden riskiä sairastua eri sairauksiin voi selittää muutkin (sekoittavat) tekijät kuin gluteeniton ruokavalio, joten näistä tutkimuksista ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Yksi tällainen tekijä voi olla geneettinen taipumus autoimmuunisairauksille.

Tutkimukset ei-keliaakikoilla

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on virinnyt melkoinen kiinnostus gluteenittoman ruokavalion noudattamiseen myös silloin, kun ei ole kysymys keliakiasta. Osa gluteenitonta ruokavaliota noudattavista kärsii toiminnallisista vatsavaivoista, osa kokee jotain muuta terveyshyötyä, ja osa ehkä noudattaa gluteenitonta ruokavaliota vain muotisyistä.

Täysin gluteenittoman ruokavalion pitkäaikaisia vaikutuksia sellaisenaan ei ole tutkittu ei-keliaakikoilla. Sen sijaan on verrattu heitä, jotka syövät väestössä vähiten gluteenipitoisia viljoja suhteessa heihin jotka syövät eniten. Kaksi tänä vuonna ilmestynyttä hyvin tehtyä Harvardin yliopiston etenevää kohorttitutkimusta on selvittänyt gluteenipitoisten viljojen ”välttelyn” vaikutuksia.

British Medical Journal– tiedelehdessä ilmestyneessä etenevässä tutkimuksessa havaittiin, että vain vähän/ei lainkaan gluteenipitoisia viljoja syövillä oli yhtä suuri riski (RR 0.95 CI 0.88-1.02 ) sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kuin heillä, jotka käyttävät vehnää, ruista ja ohraa (gluteenipitoisia viljoja) runsaasti (5). Tutkimus kesti 26 vuotta ja siinä oli mukana yli 60 000 amerikkalaista sairaanhoitajaa ja lääkäriä. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että niillä jotka käyttivät paljon raffinoituja eli vähäkuituisia viljoja oli suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kuin heillä jotka käyttivät vähän tällaisia ”höttöhiilareita”.

Sama Harvardin tutkijaryhmä selvitti myös, miten gluteenipitoisten viljojen vähäinen syöminen/välttely vaikuttaa tyypin 2 diabeteksen riskiin (6). Tässä tutkimuksessa oli sama amerikkalainen tausta-aineisto kuin edellä mainitussa. Tätä tutkimusta ei ole vielä julkaistu vertaisarvioituna aitona tiedeartikkelina. Kyseessä on kongressiabstrakti, joihin täytyy aina suhtautua varauksella. Joka tapauksessa, tämän tutkimuksen mukaan ne, jotka söivät vain vähän ruista, ohraa ja vehnää oli 20 % suurempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kuin heillä, jotka söivät näitä gluteenipitoisia viljoja runsaasti. Vain vähän gluteenipitoisia viljoja syövillä oli myös alhaisempi kuidun saanti.

Lopuksi

Olemassa olevan pitkäaikaisterveyttä käsittävän tutkimusaineiston perusteella gluteenin välttäminen ei ole mikään terveysteko. Se ei näytä ehkäisevän sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta tai syöpää. Jos jotain, gluteeniton ruokavalio saattaa jopa hieman lisätä sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen riskiä. Tutkimukset sisältävät vielä useita puutteita, sekoittavia tekijöitä ja niitä on kertynyt toistaiseksi verraten vähän, joten mitään varmaa on aiheesta toistaiseksi vaikea lausua.

Käsillä olevat tulokset tarkoittavat mielestäni myös sitä, että keliaakikkojen ja gluteenitonta ruokavaliota terveyssyistä noudattavien kannattaa todella nähdä vaivaa, että ruokavaliossa on riittävästi sellaisia komponentteja jotka voivat terveysvaikutuksiltaan korvata ruista, täysjyvävehnää ja ohraa. Tällaisia terveyttä edistäviä gluteenittomaan ruokavalioon sopivia komponentteja ovat mm. pavut, herneet, pähkinät, siemenet, kaura, kvinoa, tattari ja amarantti sekä tietenkin runsas kasvisten, hedelmien ja marjojen runsas käyttö. Liian usein gluteenittoman ruokavalion hiilihydraattivalinnat nojaavat lähes tyystin valkoiseen riisiin, perunaan ja vähäkuituiseen gluteenittomaan pastaan/leipään –näiden terveysvaikutukset eivät ole tutkimusten perusteella hyvät. Onneksi gluteenitonta pastaakin löytyy nykyään myös runsaskuituisena.

Pidän myös järkevänä lisätä ”varmuuden vuoksi” joko psylliumia, sokerijuurikaskuitua tai Kaurakuitusta gluteenittomaan ruokavalioon, jollei chiansiemeniä, hampunsiemeniä ja/tai pellavansiemeniä* ole jo käytössä päivittäin.

* ) Uuden Eviran suosituksen mukaan erilaisia siemeniä kannattaa syödä korkeintaan 2 rkl/pv niiden kadmium- ja nikkelipitoisuuden vuoksi.

, , , , , , , ,