Vatsavaivat

 

Lue lisää erilaisten vatsavaivojen luonteesta, diagnosoinnista, hoidosta ja ruokavaliosta oikealla olevasta valikosta. 

 

Oikean diagnoosin tekemisen tärkeyttä vatsavaivoissa ei voi korostaa liikaa. Yksistään oireiden perusteella on melko mahdotonta päätellä mistä sairaudesta tai vaivasta on kyse. Tarvitaan vähintäänkin verikoe keliakian poissulkemiseksi ja tarkka anamneesi. Hälytysmerkkien ollessa läsnä tarvitaan usein suoliston tai vatsalaukun tähystystä (kolonoskopiaa tai gastroskopiaa). Hälytysmerkkejä ovat esim. veri ulosteessa, laihtuminen, anemia, pitkittynyt ripuli, vatsavaivat jotka on alkanut yli 50-vuotiaalla ja sukurasitus suolistosyövän osalta.
Siksi vatsavaivojen selvittely on aloitettava lääkärissä käynnillä. Ravitsemusterapiassa paneudutaan ja keskustellaan tarvittavista ruokavaliomuutoksista. Oikea ruokavalio auttaa sinua paitsi suoliston- myös kokonaisterveyden vaalimisessa ja se on toteuttavissa arjessa. Ravintolisistä vain harvoista on todellista hyötyä vatsavaivoissa, ja niiden merkityksestä kannattaa aina keskustella ravitsemusterapiassa.

3 ajatusta “Vatsavaivat”:sta

  1. Hei Reijo!

    Suurkiitos näistä nettisivuistasi!! Olisi kuitenkin vielä yksi toivomus tämän ”Terve vatsa” -sivuston suhteen: voisitko joskus kertoa sädehoitojen vaikutuksista vatsan toimintaan! Lähinnä ajattelen niitä henkilöitä, joiden syöpä on ollut muualla kuin suoliston alueella.

    Minulla muinoin todettu IBS, kaksi vuotta sitten emätinsyöpä ja hoitona 7 viikon kemo ja neljä täsmäsädekertaa ja masu on edelleen sekaisin. Tähystetty on ja vedotaan vain sädehoitoon. Suomessa lienee minun lisäkseni muitakin, jotka yrittävät epätoivoisesti pärjätä (loppuelämän?) ripulilääkkeillä ja FoodMAP-ruokavaliolla?? Olisiko sinulla muita hyviä ohjeita?

    Ystävällisin terveisin
    Eira

    • Sädehoidon aiheuttamia vatsavaivoja ei ole ruokavalion keinoin kovin paljon tutkittu, itse asiassa äärettömän vähän. Ehkä sädehoitoa voisi verrata laajakirjoiseen (”vahvaan”) antibioottihoitoon. Se saattaa jättää pitkäksi aikaa jäljen suolistomikrobistoon ja ja ehkä muutenkin suoliston pinnan toiminnalle. Hoitokeinoiksi ei valitettavasti ole kovin muuta tarjota, kuin probioottikokeilua, FODMAP-rajoitusta ja psylliumia tarvittaessa. Entsyymivalmisteitakin ehkä voisi kokeilla, esim. Creonia tai jotakin muuta moni entsyymivalmistetta, mutta niiden avusta yleisesti ottaen tällaisessa tilanteessa ei ole näyttöä. Minun ymmärtääkseni maitohappobakteereista on paras näyttö, mutta ihmeitä ei valitettavasti tee nekään. Näitä pitkittyviä ja hankalia ripulitilanteita ei oikein osata vielä hoitaa kunnolla, tietääkseni monessa eri tilanteessa on menossa ulostesiirtokokeita. Niiden tuloksista ei vielä tiedetä muuta kuin Clostridium Difficileen karkoituksessa, jossa ne toimivat.

      Jos ja kun tietoa karttuu niin yritän pitää mielessä myös tämän asian esiin tuonnin.

  2. Mitenkäs maitohappobakteerien lisäksi Saccaromyces boulardi (esim. Precosa), kuurina, jotta tilanne rauhoittuu. Sitten varovaiset kokeilut ja mahdollisesti FOODMAP-rajojen purkukokeilu, varovasti tietenkin.

    Itse sain avun, kun rankkojen AB-hoitojen jälkeen riehaantui Clostridium Difficale.

    Tärkeintähän näissä vatsa-asoissa on havainnoida itse syömisiään ja muita tuntemuksiaan. Se mikä auttaa minua ei välttämättä auta sinua, koska meidän jokaisen suolistofloora on omanlaisensa, aivan kuin sormen jälkemme.

    Eiköhän tämä ole loppuelämän ”savotta”, mutta matkan varrella kyllä oppii kuuntelemaan tuntemuksiaan.

    Syysterveiset Lohjalta.

Vastaa