<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>ärtyvän suolen oireyhtymä arkistot - Tervevatsa</title>
	<atom:link href="https://www.tervevatsa.fi/tag/artyvan-suolen-oireyhtyma/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.tervevatsa.fi/tag/artyvan-suolen-oireyhtyma/</link>
	<description>Käytännön vinkit tutkittuun tietoon perustuen</description>
	<lastBuildDate>Mon, 17 Oct 2022 12:10:13 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.8.3</generator>

<image>
	<url>https://www.tervevatsa.fi/wp-content/uploads/2017/12/favicon.jpg</url>
	<title>ärtyvän suolen oireyhtymä arkistot - Tervevatsa</title>
	<link>https://www.tervevatsa.fi/tag/artyvan-suolen-oireyhtyma/</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Placebo- ja vastinpari nocebo-vaikutus vatsavaivoissa</title>
		<link>https://www.tervevatsa.fi/2022/10/17/placebo-ja-vastinpari-nocebo-vaikutus-vatsavaivoissa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 17 Oct 2022 08:48:37 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Yleinen]]></category>
		<category><![CDATA[ärtyvän suolen oireyhtymä]]></category>
		<category><![CDATA[gluteenisensitiivisyys]]></category>
		<category><![CDATA[IBS]]></category>
		<category><![CDATA[lume]]></category>
		<category><![CDATA[lumevaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[nocebo]]></category>
		<category><![CDATA[placebo]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.tervevatsa.fi/?p=1159</guid>

					<description><![CDATA[<p>Omia käsityksiään ja tuntemuksiaan eri asioiden laidasta olisi hyvä aina aika ajoittain pysähtyä tutkiskelemaan systemaattisesti ja kriittisesti. Pinttyneet uskomuksemme voivat johtaa meitä harhaan. Joillakin vatsavaivoista kärsivillä saattaa olla voimakkaita käsityksiä tiettyjen ruokien aiheuttamista oireista. Nämä osuvat usein oikeaankin, mutta on myös muistettava jatkuvasti vaaniva riski väärän puun haukkumisesta. Etenkin julkisuuskoneen rummuttaessa jotakin ruokaa joko &#8221;hoitavana&#8221; [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.tervevatsa.fi/2022/10/17/placebo-ja-vastinpari-nocebo-vaikutus-vatsavaivoissa/">Placebo- ja vastinpari nocebo-vaikutus vatsavaivoissa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.tervevatsa.fi">Tervevatsa</a>.</p>
]]></description>
		
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Maitoproteiini ja toiminnalliset vatsavaivat</title>
		<link>https://www.tervevatsa.fi/2020/08/25/maitoproteiini-ja-toiminnalliset-vatsavaivat/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 25 Aug 2020 07:33:54 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Yleinen]]></category>
		<category><![CDATA[ärtyvän suolen oireyhtymä]]></category>
		<category><![CDATA[IBS]]></category>
		<category><![CDATA[kaseiini]]></category>
		<category><![CDATA[maito]]></category>
		<category><![CDATA[Maitoproteiini]]></category>
		<category><![CDATA[toiminnallinen vatsavaiva]]></category>
		<category><![CDATA[turvotus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.tervevatsa.fi/?p=1067</guid>

					<description><![CDATA[<p>Maitoa tai muita nestämäisiä maitotaloustuotteita epäillään usein toiminnallisten vatsavaivojen aiheuttajiksi. Jotkut kokevat, että maito aiheuttaa vatsan turvottelua, vatsakipua, ummetusta, ripulia tai ilmavaivoja, vaikka kyseessä olisi laktoositon maitotaloustuote. Jostain syystä monet maitotaloustuotteita oireiden aiheuttajiksi epäilevät käyttävät kuitenkin juustoa melko normaalisti, tämä on oma vastaanottotyön kokemukseni. Halusimme tutkia voiko maidon proteiini olla osasyy koetuille maidon aiheuttamille vatsavaivoille. [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.tervevatsa.fi/2020/08/25/maitoproteiini-ja-toiminnalliset-vatsavaivat/">Maitoproteiini ja toiminnalliset vatsavaivat</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.tervevatsa.fi">Tervevatsa</a>.</p>
]]></description>
		
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Gluteenisensitiiviset reagoivat FODMAP-hiilihydraateille mutta eivät gluteenille</title>
		<link>https://www.tervevatsa.fi/2017/11/22/gluteenisensitiiviset-reagoivat-fodmap-hiilihydraateille-mutta-eivat-gluteenille/</link>
					<comments>https://www.tervevatsa.fi/2017/11/22/gluteenisensitiiviset-reagoivat-fodmap-hiilihydraateille-mutta-eivat-gluteenille/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 22 Nov 2017 08:19:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Yleinen]]></category>
		<category><![CDATA[ärtyvän suolen oireyhtymä]]></category>
		<category><![CDATA[FOS]]></category>
		<category><![CDATA[fruktaani]]></category>
		<category><![CDATA[gluteeni]]></category>
		<category><![CDATA[gluteeniherkkyys]]></category>
		<category><![CDATA[IBS]]></category>
		<category><![CDATA[oligofruktoosi]]></category>
		<category><![CDATA[vatsavaivat]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://www.tervevatsa.fi/?p=711</guid>

					<description><![CDATA[<p>Uusi norjalainen satunnaistettu tutkimus testasti sitä mitä alan tutkijat ovat jo pitkään odottaneet: onko viljan gluteeni vai fruktaani (FODMAP) se, joka aiheuttaa ongelmia gluteenisensitiivisille. Viljoissa on näitä molempia. Kyse oli satunnaistetusta tutkimuksesta johon valittiin 59 gluteenitonta ruokavaliota noudattavaa henkilöä, joilla oli itsediagnosoitu gluteeniherkkyys mutta ei keliakiaa. Tutkittavat satunnaistettiin viikon ajaksi joko gluteenia, oligofruktoosia (FOS) eli fruktaania [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.tervevatsa.fi/2017/11/22/gluteenisensitiiviset-reagoivat-fodmap-hiilihydraateille-mutta-eivat-gluteenille/">Gluteenisensitiiviset reagoivat FODMAP-hiilihydraateille mutta eivät gluteenille</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.tervevatsa.fi">Tervevatsa</a>.</p>
]]></description>
		
					<wfw:commentRss>https://www.tervevatsa.fi/2017/11/22/gluteenisensitiiviset-reagoivat-fodmap-hiilihydraateille-mutta-eivat-gluteenille/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>D-vitamiinin asema ärtyvän suolen oireyhtymässä on vielä auki</title>
		<link>https://www.tervevatsa.fi/2016/09/13/d-vitamiinin-asema-artyvan-suolen-oireyhtymassa-viela-auki/</link>
					<comments>https://www.tervevatsa.fi/2016/09/13/d-vitamiinin-asema-artyvan-suolen-oireyhtymassa-viela-auki/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 13 Sep 2016 11:35:38 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[ärtyvän suolen oireyhtymä]]></category>
		<category><![CDATA[D-vitamiini]]></category>
		<category><![CDATA[IBS]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://www.tervevatsa.fi/?p=509</guid>

					<description><![CDATA[<p>D-vitamiini pidetään vitamiinina, mutta se on tarkkaan ottaen prehormoni eli kalsitrioli-hormonin esiaste. Sillä on laajat vaikutukset elimistössä,  mahdollisesti mm. matala-asteista tulehdusta vähentävä vaikutus. Nykytietämyksen mukaan IBS:ää leimaa ainakin osalla potilaista suoliston syöttösoluvälitteinen matala tulehdus. D-vitamiinia on tutkittu jonkin verran tulehduksellisissa suolistosairauksissa (Crohnin taudissa ja haavaisessa koliitissa), mutta tähän saakka ainoan satunnaistetun tutkimuksen mukaan teho jäi Crohnin taudissa epävarmaksi. [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.tervevatsa.fi/2016/09/13/d-vitamiinin-asema-artyvan-suolen-oireyhtymassa-viela-auki/">D-vitamiinin asema ärtyvän suolen oireyhtymässä on vielä auki</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.tervevatsa.fi">Tervevatsa</a>.</p>
]]></description>
		
					<wfw:commentRss>https://www.tervevatsa.fi/2016/09/13/d-vitamiinin-asema-artyvan-suolen-oireyhtymassa-viela-auki/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Gluteeni oikeasti syynä &#8221;gluteeniherkkien&#8221; oireisiin 14 %:ssa tapauksista</title>
		<link>https://www.tervevatsa.fi/2016/02/19/gluteeni-oikeasti-syyna-vatsaoireisiin-noin-14-lla-niista-jotka-epailevat-gluteeniherkkyytta/</link>
					<comments>https://www.tervevatsa.fi/2016/02/19/gluteeni-oikeasti-syyna-vatsaoireisiin-noin-14-lla-niista-jotka-epailevat-gluteeniherkkyytta/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 19 Feb 2016 14:07:41 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[ärtyvän suolen oireyhtymä]]></category>
		<category><![CDATA[FODMAP]]></category>
		<category><![CDATA[gluteeni]]></category>
		<category><![CDATA[IBS]]></category>
		<category><![CDATA[leipä]]></category>
		<category><![CDATA[pasta]]></category>
		<category><![CDATA[vatsavaiva]]></category>
		<category><![CDATA[vilja]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://www.tervevatsa.fi/?p=370</guid>

					<description><![CDATA[<p>Äskettäin ilmestyneen tutkimuksen mukaan pelkkä gluteeni selittää vatsaoireet noin 14 %:lla niistä henkilöistä, jotka uskovat olevansa gluteenille herkkiä (ilman että heillä on keliakiaa). Tämä tulos saatiin uudessa italialaisessa satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa. Toiminnallisista vatsavaivoista kuten ärtyvän suolen oireyhtymän suolen oireyhtymästä kärsiviä (140 kpl) laitettiin aluksi kolmeksi viikoksi gluteenittomalle ruokavaliolle. Tämän jälkeen ne, joilla oireet helpottuivat merkittävästi (98 kpl), satunnaistettiin joko [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.tervevatsa.fi/2016/02/19/gluteeni-oikeasti-syyna-vatsaoireisiin-noin-14-lla-niista-jotka-epailevat-gluteeniherkkyytta/">Gluteeni oikeasti syynä &#8221;gluteeniherkkien&#8221; oireisiin 14 %:ssa tapauksista</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.tervevatsa.fi">Tervevatsa</a>.</p>
]]></description>
		
					<wfw:commentRss>https://www.tervevatsa.fi/2016/02/19/gluteeni-oikeasti-syyna-vatsaoireisiin-noin-14-lla-niista-jotka-epailevat-gluteeniherkkyytta/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Piparminttuöljykapselit ärtyvän suolen hoidossa</title>
		<link>https://www.tervevatsa.fi/2016/01/30/piparminttuoljykapselit-artyvan-suolen-hoidossa/</link>
					<comments>https://www.tervevatsa.fi/2016/01/30/piparminttuoljykapselit-artyvan-suolen-hoidossa/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Sat, 30 Jan 2016 11:13:01 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[ärtyvän suolen oireyhtymä]]></category>
		<category><![CDATA[IBS]]></category>
		<category><![CDATA[kapseli]]></category>
		<category><![CDATA[piparminttuöljy]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://www.tervevatsa.fi/?p=363</guid>

					<description><![CDATA[<p>Äskettäin ilmestyi mielenkiintoinen pääkirjoitus Digestive Diseases and Sciences -tiedelehdessä piparminttuöljyyn liittyen (1) Piparminttuöljyllä on suolistoa rauhoittava vaikutus. Öljyn vaikuttava aine on L-mentoli, jolla anti-inflammatorisia eli tulehdusta rauhoittavia vaikutuksia. Piparminttuöljy vähentää TNF-α:n ja IL-6:n pitoisuuksia sekä lisää anti-inflammatorisen IL-10 -sytokiinin pitoisuutta koe-eläimissä. IL-10:n erittyminen verisoluista IBS-potilailla terveitä kontrolleita vähäisempää (2). Edellisten lisäksi piparminttuöljy inhiboi 5-HT3 -reseptoreita suolistossa. Piparminttuöljy on myös spasmolyytti [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.tervevatsa.fi/2016/01/30/piparminttuoljykapselit-artyvan-suolen-hoidossa/">Piparminttuöljykapselit ärtyvän suolen hoidossa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.tervevatsa.fi">Tervevatsa</a>.</p>
]]></description>
		
					<wfw:commentRss>https://www.tervevatsa.fi/2016/01/30/piparminttuoljykapselit-artyvan-suolen-hoidossa/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Puolella ihmisistä jotain vatsavaivoja</title>
		<link>https://www.tervevatsa.fi/2016/01/04/puolella-ihmisista-jotain-vatsavaivoja/</link>
					<comments>https://www.tervevatsa.fi/2016/01/04/puolella-ihmisista-jotain-vatsavaivoja/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 04 Jan 2016 05:47:17 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[ärtyvän suolen oireyhtymä]]></category>
		<category><![CDATA[dyspepsia]]></category>
		<category><![CDATA[IBS]]></category>
		<category><![CDATA[närästys]]></category>
		<category><![CDATA[ummetus]]></category>
		<category><![CDATA[vatsakipu]]></category>
		<category><![CDATA[yleisyys]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://www.tervevatsa.fi/?p=346</guid>

					<description><![CDATA[<p>Toiminnallisista vatsaoireista kärsiville on tuttua oireiden aaltoileva luonne. Välillä vatsa on hyvässä kunnossa viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia, kunnes se taas ärsyyntyy uudestaan. Uudessa tanskalaisessa tutkimuksessa testattiin viiden vuoden seurannassa miten oireet pysyvät (1). Lisäksi tutkijat selvittivät yleensä vatsaoireiden yleisyyttä sekä vakavien sairauksien ja kuoleman riskiä. Tutkimukseen otettiin mukaan kahdesta erillisestä tanskalaisesta väestötutkimuksesta lähtötiedot ja [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.tervevatsa.fi/2016/01/04/puolella-ihmisista-jotain-vatsavaivoja/">Puolella ihmisistä jotain vatsavaivoja</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.tervevatsa.fi">Tervevatsa</a>.</p>
]]></description>
		
					<wfw:commentRss>https://www.tervevatsa.fi/2016/01/04/puolella-ihmisista-jotain-vatsavaivoja/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Joko toiminnallisten vatsavaivojen vähättelylle on nähtävissä loppu?</title>
		<link>https://www.tervevatsa.fi/2015/11/01/joko-toiminnallisten-vatsavaivojen-vahattelylle-on-nahtavissa-loppu/</link>
					<comments>https://www.tervevatsa.fi/2015/11/01/joko-toiminnallisten-vatsavaivojen-vahattelylle-on-nahtavissa-loppu/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 01 Nov 2015 08:18:04 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Yleinen]]></category>
		<category><![CDATA[ärtyvän suolen oireyhtymä]]></category>
		<category><![CDATA[dyspepsia]]></category>
		<category><![CDATA[IBS]]></category>
		<category><![CDATA[syy]]></category>
		<category><![CDATA[vähättely]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://www.tervevatsa.fi/?p=324</guid>

					<description><![CDATA[<p>Potilaan Lääkärilehti haastatteli minua äskettäin toiminnallisista vatsavaivoista uuden kirjani Herkän vatsan valinnat pohjalta. Noin 25 vuoden kokemuksella erilaisista tehtävistä terveydenhuollon parissa, oma tuntumani on, että terveydenhuollossa vähätellään, eikä pystytä tarjoamaan edes kunnolla empatiaa silloin, kun kohtaamme sairauden jota emme joko kunnolla tunne, voi rajata nykyisillä diagnosointimenetelmillä tai emme pysty hoitamaan lääkkeillä/operatiivisin menetelmin. Toiminnalliset vatsavaivat on tästä kirkas [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.tervevatsa.fi/2015/11/01/joko-toiminnallisten-vatsavaivojen-vahattelylle-on-nahtavissa-loppu/">Joko toiminnallisten vatsavaivojen vähättelylle on nähtävissä loppu?</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.tervevatsa.fi">Tervevatsa</a>.</p>
]]></description>
		
					<wfw:commentRss>https://www.tervevatsa.fi/2015/11/01/joko-toiminnallisten-vatsavaivojen-vahattelylle-on-nahtavissa-loppu/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
