<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>vatsavaivat arkistot - Tervevatsa</title>
	<atom:link href="https://www.tervevatsa.fi/tag/vatsavaivat/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.tervevatsa.fi/tag/vatsavaivat/</link>
	<description>Käytännön vinkit tutkittuun tietoon perustuen</description>
	<lastBuildDate>Thu, 11 Jan 2024 14:10:30 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.8.3</generator>

<image>
	<url>https://www.tervevatsa.fi/wp-content/uploads/2017/12/favicon.jpg</url>
	<title>vatsavaivat arkistot - Tervevatsa</title>
	<link>https://www.tervevatsa.fi/tag/vatsavaivat/</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Nosebon voima ja gluteeniyliherkkys</title>
		<link>https://www.tervevatsa.fi/2024/01/11/nocebon-voima-ja-gluteeniyliherkkys/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 11 Jan 2024 07:35:31 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[gluteeni]]></category>
		<category><![CDATA[gluteeniherkkys]]></category>
		<category><![CDATA[gluteenisensitiivisyys]]></category>
		<category><![CDATA[gluteeniyliherkyys]]></category>
		<category><![CDATA[nosebo]]></category>
		<category><![CDATA[vatsavaivat]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.tervevatsa.fi/?p=1236</guid>

					<description><![CDATA[<p>Olen kirjoittanut tähän Tervevatsa-blogiini aiemmin plasebon vastakkaisesta käsitteestä nosebosta. Nosebo on negatiiviseen odotusarvoon perustuva jonkin todellisuudessa viattoman aineen tai toimenpiteen aiheuttama negatiivinen kokemus tai tapahtuma. Tyypillinen esimerkki nosebosta voisi olla, että jos kovasti uskoo gluteenin olevan syypää vatsaoireisiin niin on todennäköistä, että tällainen usko saa aikaan oireita luullessaan syöneensä gluteenia vaikka todellisuudessa on syönyt jotain [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.tervevatsa.fi/2024/01/11/nocebon-voima-ja-gluteeniyliherkkys/">Nosebon voima ja gluteeniyliherkkys</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.tervevatsa.fi">Tervevatsa</a>.</p>
]]></description>
		
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Maidon homogenoinnilla ei merkitystä vatsaoireille</title>
		<link>https://www.tervevatsa.fi/2018/12/13/maidon-homogenoinnilla-ei-merkitysta-vatsaoireille/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 13 Dec 2018 06:09:16 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Yleinen]]></category>
		<category><![CDATA[homogenoinnin haitat]]></category>
		<category><![CDATA[homogenointi]]></category>
		<category><![CDATA[ilmavaivat]]></category>
		<category><![CDATA[maito]]></category>
		<category><![CDATA[ripuli]]></category>
		<category><![CDATA[turvotus]]></category>
		<category><![CDATA[vatsakipu]]></category>
		<category><![CDATA[vatsavaivat]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.tervevatsa.fi/?p=971</guid>

					<description><![CDATA[<p>Äskettäin ilmestyi Anu Nuoran väitöstutkimus, jossa yhtenä osatutkimuksena oli maidon ja vatsavaivojen yhteys. Maidon homogenointia eli maidon rasvapalleroisten tasajakoiseksi ja pienemmiksi pilkkomista mekaanisesti on epäilty, erityisesti some-keskusteluissa, maidon aiheuttamien vatsavaivojen syyksi. Nuora tutkijaryhmineen toteutti tutkimuksen, jossa homogenoimattoman ja homogenoidun maidon vaikutuksia vatsaoireisiin tutkittiin satunnaistetussa ateriatutkimuksessa. Tutkimuksessa oli myös kolmantena vertailun kohteena UHT-maito. Turkulaisten hypoteesi oli, [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.tervevatsa.fi/2018/12/13/maidon-homogenoinnilla-ei-merkitysta-vatsaoireille/">Maidon homogenoinnilla ei merkitystä vatsaoireille</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.tervevatsa.fi">Tervevatsa</a>.</p>
]]></description>
		
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Gluteenisensitiiviset reagoivat FODMAP-hiilihydraateille mutta eivät gluteenille</title>
		<link>https://www.tervevatsa.fi/2017/11/22/gluteenisensitiiviset-reagoivat-fodmap-hiilihydraateille-mutta-eivat-gluteenille/</link>
					<comments>https://www.tervevatsa.fi/2017/11/22/gluteenisensitiiviset-reagoivat-fodmap-hiilihydraateille-mutta-eivat-gluteenille/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 22 Nov 2017 08:19:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Yleinen]]></category>
		<category><![CDATA[ärtyvän suolen oireyhtymä]]></category>
		<category><![CDATA[FOS]]></category>
		<category><![CDATA[fruktaani]]></category>
		<category><![CDATA[gluteeni]]></category>
		<category><![CDATA[gluteeniherkkyys]]></category>
		<category><![CDATA[IBS]]></category>
		<category><![CDATA[oligofruktoosi]]></category>
		<category><![CDATA[vatsavaivat]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://www.tervevatsa.fi/?p=711</guid>

					<description><![CDATA[<p>Uusi norjalainen satunnaistettu tutkimus testasti sitä mitä alan tutkijat ovat jo pitkään odottaneet: onko viljan gluteeni vai fruktaani (FODMAP) se, joka aiheuttaa ongelmia gluteenisensitiivisille. Viljoissa on näitä molempia. Kyse oli satunnaistetusta tutkimuksesta johon valittiin 59 gluteenitonta ruokavaliota noudattavaa henkilöä, joilla oli itsediagnosoitu gluteeniherkkyys mutta ei keliakiaa. Tutkittavat satunnaistettiin viikon ajaksi joko gluteenia, oligofruktoosia (FOS) eli fruktaania [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.tervevatsa.fi/2017/11/22/gluteenisensitiiviset-reagoivat-fodmap-hiilihydraateille-mutta-eivat-gluteenille/">Gluteenisensitiiviset reagoivat FODMAP-hiilihydraateille mutta eivät gluteenille</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.tervevatsa.fi">Tervevatsa</a>.</p>
]]></description>
		
					<wfw:commentRss>https://www.tervevatsa.fi/2017/11/22/gluteenisensitiiviset-reagoivat-fodmap-hiilihydraateille-mutta-eivat-gluteenille/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>STW 5 yrttivalmiste hankalien ylävatsavaivojen hoidossa</title>
		<link>https://www.tervevatsa.fi/2017/09/07/stw-5-yrttivalmiste-hankalien-ylavatsavaivojen-hoidossa/</link>
					<comments>https://www.tervevatsa.fi/2017/09/07/stw-5-yrttivalmiste-hankalien-ylavatsavaivojen-hoidossa/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 07 Sep 2017 05:43:26 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Yleinen]]></category>
		<category><![CDATA[dyspepsia]]></category>
		<category><![CDATA[Iberogast]]></category>
		<category><![CDATA[STW-5]]></category>
		<category><![CDATA[vatsavaivat]]></category>
		<category><![CDATA[yrtti]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://www.tervevatsa.fi/?p=661</guid>

					<description><![CDATA[<p>Toiminnallinen dyspepsia eli ylävatsavaiva ilman elimellistä syytä on yleinen toiminnallinen vatsavaiva. Se voi esiintyä itsenäisesti tai ärtyvän suolen oireyhtymään (IBS) liittyen. Jos se liittyy IBS:ään on hieman näyttöä siitä, että FODMAP:ien vähentäminen voi lievittää oireita. Aiheesta on käsittääkseni yksi pieni satunnaistettu tutkimus ja kokeellinen infuusiotutkimus.  Lisäksi on näyttöä siitä, että FOS, eräs FODMAP-hiilihydraatti, lisää närästystä [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.tervevatsa.fi/2017/09/07/stw-5-yrttivalmiste-hankalien-ylavatsavaivojen-hoidossa/">STW 5 yrttivalmiste hankalien ylävatsavaivojen hoidossa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.tervevatsa.fi">Tervevatsa</a>.</p>
]]></description>
		
					<wfw:commentRss>https://www.tervevatsa.fi/2017/09/07/stw-5-yrttivalmiste-hankalien-ylavatsavaivojen-hoidossa/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Erikoismenetelmällä hapatettu ruisleipä voi olla lempeämpi herkkävatsaille</title>
		<link>https://www.tervevatsa.fi/2016/07/15/erikoismenetelmalla-hapatettu-ruisleipa-lempeampi-herkkavatsaiselle/</link>
					<comments>https://www.tervevatsa.fi/2016/07/15/erikoismenetelmalla-hapatettu-ruisleipa-lempeampi-herkkavatsaiselle/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 15 Jul 2016 07:11:53 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Yleinen]]></category>
		<category><![CDATA[FODMAP]]></category>
		<category><![CDATA[fruktaani]]></category>
		<category><![CDATA[IBS]]></category>
		<category><![CDATA[ilmavaivat]]></category>
		<category><![CDATA[ruis]]></category>
		<category><![CDATA[ruisleipä]]></category>
		<category><![CDATA[vatsakipu]]></category>
		<category><![CDATA[vatsavaivat]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://www.tervevatsa.fi/?p=473</guid>

					<description><![CDATA[<p>Tutkimusryhmämme tutkimus uudenlaisen ruisleivän (low-FODMAP -ruisleipä) vaikutuksista mahasuolikanavan oireisiin ärtyvänsuolen oireyhtymässä (IBS) on julkaistu. Kysessä oli vuonna 2014 aloitettu ja vuonna 2015 loppuun saatettu satunnaistettu  tutkimus, jossa ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiviä henkilöitä satunnaistettiin sekä tavanomaiselle hapatetulle ruisleivälle että uudella hapattamismenetelmällä valmistetulle vähemmän FODMAP:ja sisältävälle, muutoin samankaltaiselle ruisleivälle. Uudella taikinan hapatusmenetelmällä FODMAP-pitoisuus onnistuttiin alentamaan 74 % alemmalle tasolle (0,4 [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.tervevatsa.fi/2016/07/15/erikoismenetelmalla-hapatettu-ruisleipa-lempeampi-herkkavatsaiselle/">Erikoismenetelmällä hapatettu ruisleipä voi olla lempeämpi herkkävatsaille</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.tervevatsa.fi">Tervevatsa</a>.</p>
]]></description>
		
					<wfw:commentRss>https://www.tervevatsa.fi/2016/07/15/erikoismenetelmalla-hapatettu-ruisleipa-lempeampi-herkkavatsaiselle/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Onko A2 maito parempi vatsalle?</title>
		<link>https://www.tervevatsa.fi/2016/05/02/onko-a2-maito-parempi-vatsalle/</link>
					<comments>https://www.tervevatsa.fi/2016/05/02/onko-a2-maito-parempi-vatsalle/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 02 May 2016 12:23:58 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Sairaus]]></category>
		<category><![CDATA[Yleinen]]></category>
		<category><![CDATA[A2-maito]]></category>
		<category><![CDATA[IBS]]></category>
		<category><![CDATA[kaseiini]]></category>
		<category><![CDATA[maito]]></category>
		<category><![CDATA[vatsavaivat]]></category>
		<category><![CDATA[β-kasomorfiini-7]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://www.tervevatsa.fi/?p=418</guid>

					<description><![CDATA[<p>Aina silloin tällöin nousee esiin A1/A2-maidon mahdolliset eriävät vaikutukset terveydelle. Parisen viikkoa sitten seuraamiltani Twitter-tileiltä tuli runsaasti uutisia asiaan liittyen.  Liikehdinnän selitti juuri ilmestynyt tutkimus A2-maidosta. Maailmalla on yksi yritys, jonka rahoittamat tutkimukset tai kampanjat ovat usein A2-maitoa koskevan uutisoinnin taustalla. Kyseessä uusseelantilainen The A2 Milk Company josta käytetään Australiassa myös nimeä A2 Dairy Australia. Kyseinen yritys on rahoittanut kaksi tutkimusta, joissa [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.tervevatsa.fi/2016/05/02/onko-a2-maito-parempi-vatsalle/">Onko A2 maito parempi vatsalle?</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.tervevatsa.fi">Tervevatsa</a>.</p>
]]></description>
		
					<wfw:commentRss>https://www.tervevatsa.fi/2016/05/02/onko-a2-maito-parempi-vatsalle/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
