kuva ananas

Laillistetun ravitsemusterapeutin käytännön vinkit vatsavaivoihin.

Perustana kliiniset tutkimukset ja käytännön kokemus.

kuva elimistö

Maidon homogenoinnilla ei merkitystä vatsaoireille

13.12.2018

Äskettäin ilmestyi Anu Nuoran väitöstutkimus, jossa yhtenä osatutkimuksena oli maidon ja vatsavaivojen yhteys. Maidon homogenointia eli maidon rasvapalleroisten tasajakoiseksi ja pienemmiksi pilkkomista mekaanisesti on epäilty, erityisesti some-keskusteluissa, maidon aiheuttamien vatsavaivojen syyksi.

Nuora tutkijaryhmineen toteutti tutkimuksen, jossa homogenoimattoman ja homogenoidun maidon vaikutuksia vatsaoireisiin tutkittiin satunnaistetussa ateriatutkimuksessa. Tutkimuksessa oli myös kolmantena vertailun kohteena UHT-maito. Turkulaisten hypoteesi oli, että homogenoimaton maito aiheuttaa vähemmän vatsaoireita kun tavanomaisesti käsitelty maito. Tutkitut maitotuotteet tuotettiin Luonnonvarakeskuksen koetilalla Jokioisissa, tutkimustarkoitusta varten. Toisin sanoen kaupallisilla meijereillä ei ollut sormia pelissä tässä tutkimuksessa.

Väitöskirjan diskussiossa tutkijat kertovat olettaneensa tutkimusta aloittaessaan, että homogenoisoitu maito olisi paremmin siedetty:

”We hypothesized, based on the self-reported symptoms of our volunteers, that homogenized and UHT treated milk would create more symptoms than pasteurized milk or raw milk in sensitive subjects.”

Koehenkilöinä (n=14) oli homogenoidusta maidosta ripulia, turvotusta tai vatsakipua saavia henkilöitä, joilla oman tietonsa mukaan ei ollut laktoosi-intoleranssia. Ennen maidon juomiskoetta, tutkittava noudattivat viisi vuorokautta maidotonta ruokavaliota. Tämän jälkeen he saapuivat tutkimuskeskukseen nauttimaan koeaterian maidolla. Kyseessä oli vaihtovuorotutkimus eli jokainen koehenkilö kokeili kaikkia maitolaatuja –maitokokeiden välissä oli kuitenkin aina kahden viikon välijakso ”wash-out”.

Koeateriana tarjottiin 4 desiä eri maitoja, 24 grammaa riisikakkuja, 85 grammaa kalkkunaleikettä ja 50 grammaa kurkkua. Kutakin vatsaoiretta (ilmavaiva, kipu, turvotus, ripuli ja ummetus) piti kuvata eri aikapisteissä kahden vuorokauden ajan maidon juomisen jälkeen asteilkolla 1-3, jossa arvo 1 kuvasi vähäisintä oiretta ja 3 sietämätöntä oiretta. Myös oireen kestoa piti arvioida.

Maitojen välillä ei havaittu eroja vatsavaivojen määrässä (kuva alla).

Myöskään oireiden kestossa ei havaittu mitään eroa, eikä myöskään.

Lopuksi

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet saman kuin tämä Nuoran tutkimus, kunnolla kontrolloiduissa tutkimuksissa homogenoinnilla ei havaita vaikutusta vatsaoireisiin. Arkihavainnoista poiketen sokkoutetuissa olosuhteissa asiat standardisoidaan kunnolla: maitojen rasvaprosentti on sama, tutkittavat eivät tiedä mitä maitoa saavat, ja harhaa aiheuttavat taustaruokavalion erovaisuudet poistetaan standardisoimalla koeateria ja aiempien päivien syömiset.

Tutkijat itse toteavat tutkimuksen viimeisenä lauseena:

”These findings support previous studies where no statistical differences were found between processed and raw milk in the amount or severity of GI symptoms.”

Anu Nuora kollegoineen viittaa tässä neljään aiempaan satunnaistettuun tutkimukseen, joissa yhdessäkään homogenoimaton maito ei ole ollut sokkoutetuissa olosuhteissa paremmin siedetty kuin homogenoitu. Näiden tutkimusten viitteet löytyvät alta lähteiden luettelosta.

Maito tai yleensä maitotaloustuotteet eivät siis näytä aiheuttavan vatsaoireita homogenoinnin vuoksi. Myöskään niin sanotulla A1/A2-maidolla ei näytä olevan merkitystä spekulaatioista huolimatta; olen kirjoittanut aiheesta aiemmin täällä.

Sen sijaan on jossain määrin uskottavaa, että ihan kaikkein herkimmät voivat saada oireita maidon proteiinista (jolla ei ole tekemistä homogenoinnin kanssa). Aihetta on tutkittu kahdessa tutkimuksessa (Bengtsson et al. 1997 ja Pelto et al.1998 ). Käsillä olevat tutkimukset ovat kokeellisia; yhtään satunnaistettua sokkoutettua tutkimusta maidon proteiinin vaikutuksesta herkkävatsaisisten oireisiin ei ole. Lisänäyttöä tarvitaan siksi vielä rutkasti.

PS. Aiemman kirjoitukseni maidon prosessoinnin laajemmista merkityksistä terveydelle voi lukua täältä.

Lähteet

Nuora A et al. The effect of heat treatments and homogenisation of cows’ milk on gastrointestinal symptoms, inflammation markers and postprandial lipid metabolism. International Dairy Journal  2018;85:184e190.  

Mummah, S. et al. Effect of raw milk on lactose intolerance: A randomized controlled pilot study. The Annals of Family Medicine 2014;12:134e141.

Korpela et al. Homogenization of milk has no effect on the gastrointestinal symptoms of lactose intolerant subjects. Milchwissenschaft 2005; 60:3-6

Paajanen, L et al. No difference in symptoms during challenges with homogenized and unhomogenized cow’s milk in subjects with subjective hypersensitivity to homogenized milk. Journal of Dairy Research 2003; 70:175e179.

Pelto, L et al. No difference in symptoms and receptor expression in lactose-intolerant and in milk-hypersensitive subjects following intake of homogenized and unhomogenized milk. International Dairy Journal 2000;10:799e803.

Nosebon voima ja gluteeniyliherkkys

Nosebon voima ja gluteeniyliherkkys

Olen kirjoittanut tähän Tervevatsa-blogiini aiemmin plasebon vastakkaisesta käsitteestä nosebosta. Nosebo on negatiiviseen odotusarvoon perustuva jonkin todellisuudessa viattoman aineen tai toimenpiteen aiheuttama negatiivinen kokemus tai tapahtuma. Tyypillinen...