kuva ananas

Laillistetun ravitsemusterapeutin käytännön vinkit vatsavaivoihin.

Perustana kliiniset tutkimukset ja käytännön kokemus.

kuva elimistö

IBS (ärtyvä suoli) (2)

Määritelmä

Ärtyvän suolen oireyhtymä, IBS (Irritable Bowel Syndrome), on toiminnallinen suolistovaiva, jonka pääoireita ovat vatsakipu, turvotustaipumus, ilmavaivat sekä ummetus tai ripuli. Aiemmin puhuttiin ärtyvästä paksusuolesta, mutta nykykäsityksen mukaan kyse on koko suolistoalueen sairaudesta, johon voi liittyä myös ohutsuolta tai ylävatsaa koskevia oireita.

Ärtyvän suolen oireyhtymän virallinen diagnostiikka perustuu Rooma III kriteereihin ja diagnoosi tehdään oirekuvan perusteella (http://www.romecriteria.org), jos:

  • vatsavaivaa tai -kipua on esiintynyt vähintään kolmena päivänä viikossa viimeisen kolmen kuukauden aikana
  • vähintään 2/3 seuraavista a-c kohdista: vatsakipu tai –vaiva

a) helpottaa ulostamisen jälkeen

b) liittyy ulostamistiheyden muutokseen

c) liittyy ulosteen kiinteyden muutokseen (ripulia tai ummetusta).

  • Oireita on täytynyt olla vähintään puolen vuoden ajan

Vaikka varsinaiseen diagnoosin ei kuulu turvotuksen arviointi, se on kuitenkin yksi kaikkein tyypillisimmistä ja haittaavimmista oireista, ja tukee diagnoosia. Diagnoosia tukee edelleen oireiden lisääntyminen iltaa kohden ja oireiden liittyminen ruokaan.

Jos potilas on yli 65-vuotias tai potilaalla on ns. hälyttäviä oireita, kuten verta ulosteessa, painon menetystä tai epänormaalit laboratorioarvot, tehdään diagnosointivaiheessa suolen tähystys ja mahdollisesti muita tutkimuksia syövän ja muiden vakavien sairauksien poissulkemiseksi.

Esiintyvyys ja syyt

 

nainen_puiston_penkillaAikuisväestössä ärtyvän suolen oireyhtymän esiintyvyys on Suomessa 5-16 %.  Rooman II kriteerein arvioituna esiintyvyys on n. 5 % ja löysemmin (vanhojen) Manningin kriteerein n. 16 %. Rooman kriteeristön käyttö vastaanottotyössä ei liene täysin vakiintunutta, sillä kriteeristö suunniteltiin alunperin tutkimustoimintaa varten. Tiedetään myös, ettei suurin osa oireilevista ihmisistä koskaan hakeudu lääkärin vastaanotolle eli kyseessä on siis hyvin yleinen vaiva.

Ärtyvän suolen oireyhtymän syytä ei tarkkaan tiedetä. Noin 20 % IBS-tapauksista saattaa selittyä ärhäkän vatsataudin (turistiripulin) jälkitautina. Monet potilaat ovat saattaneet siis saada taudin kaukomatkojen tuliaisena. Uusimpien, joskin hyvin alustavien, tutkimustulosten perusteella noin 20 % potilaista saattaa olla yliherkkiä joko maidolle tai vehnälle, mutta tämän tyyppinen allergia ei ole havaittavissa perinteisin allergiatestein. Suurinta osaa taudin ilmaantumisesta ei kuitenkaan voida selittää.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on ns. toiminnallinen vatsavaiva.  Tämä tarkoittaa sitä, että suoliston toiminta on jostain tuntemattomasta syystä häiriintynyt, eikä sille löydetä selkeää elimellistä syytä (kts. edellä). Tämän vuoksi ei myöskään tiedetä, miten sairauden voisi parantaa.

Keskeisimmät asiat IBS:n ruokavaliohoidon kannalta ovat seuraavat sairauden tunnusmerkit:

  1. Lisääntynyt kaasun muodostus ja veden retentio suoleen (turvotus)
  2. Alentunut suolistoalueen kipukynnys
  3. Joko ummetus tai ripuli
  4. Häiriintynyt suotuisten ja epäsuotuisten bakteerien tasapaino suolistossa

Hoito

Ärtyvän suolen oireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa, vaan hoito tähtää oireiden minimoimiseen. IBS:ään ei ole leikkaushoitoa. Oireyhtymän hoitoon ei ole lääkelaitoksen hyväksymiä lääkkeitä, tosin oireenmukaista lääkitystä tavallisesti käytetään helpottamaan mm. kipua, ummetusta ja ripulia. Näiden lääkkeiden teho on kuitenkin varsin rajallinen.

Ruokavalio

Oireyhtymästä kärsivä voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa merkittävästi ruokavalion avulla.  Ruoka-aineet voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään: niihin, joita IBS-oireista kärsivän kannattaa välttää, niihin, joita kannattaa suosia sekä niihin, joilla ei ole havaittu olevan merkittävää vaikutusta vatsaoireisiin.

Ruokavaliohoidon tavoite on kohdistaa toimenpiteet edellä mainittuja neljää häiriötä vastaan. Ruokavalion keinoin pyritään 1) välttämään kaasun tuotantoa, 2) estämään ummetusta tai ripulia sekä 3) korjaamaan suolistobakteerien epätasapainoa. Kipukynnystä ei ruokavaliolla ilmeisesti voida nostaa, mutta kipua aiheuttavia ruoka-aineita voidaan välttää.

1. Liukeneva kuitu

psylliumÄrtyvän suolen oireyhtymään kuuluu perinteisten hoito-ohjeiden mukaan yleensä kuidun lisääminen (esim. Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen ärtyvän paksusuolen ruokavalio-ohje).  Viime vuosina on kuitenkin näytetty toteen, että liukenematon kuitu (viljan lese) ei ole lumetta parempi IBS:ssä, joskus se saattaa jopa pahentaa oireita.

Hyvä tieteellinen näyttö on  psyllium –kuidun säännöllisestä käytöstä. Psyllium on liukenevaa kuitua, jolle on ominaista vähäinen fermentaatio paksusuolessa (vähäinen kaasun muodostus) erikoisen molekyylirakenteensa vuoksi. Se muodostaa geeliliman joka helpottaa ulostamista, ja lievittää oireita merkittävästi enemmän kuin lesekuitu tai lumelääke. Suorissa vertailevissa tutkimuksissa psyllium on lisäksi yhtä hyvin siedetty kuin lumelääke. Yhdessä tutkimuksessa pellavansiemenrouhe oli tehokas ärtyvän suolenoireyhtymän oireiden hoidossa, tosin oireet vähenivät vasta viikkojen käytön jälkeen.  On kuitenkin tärkeää aloittaa hoito varovasti pienehköllä annoksella, hitaasti annosta lisäten. 

 Kansainvälinen gastroenterologien yhdistys suosittelee IBS:ssä käytettäväksi kuiduksi liukenevaa kuitua.

 2. Probiootti

Viime vuosina on todettu, että kun suoliston terveyttä edistävien bakteerikantojen kasvua tuetaan, IBS-oireet, erityisesti turvottelu ja ilmavaivat, voivat helpottua. Probioottivalmisteiden välillä on eroja tehossa. Actavis jougurtin probiootti, lactobacillus GG ja Valio Olo -jogurtin probioottiyhdistelmä sekä VSL#3 (8 bakteerin yhdistelmä) on havaittu tehokkaiksi. On mahdollista, että väärin valittu probiootti on täysin tehoton. Probioottivalmistetta on hyvä kokeilla vähintään neljän viikon ajan. Jos siitä on apua, kannattaa käyttöä jatkaa. On myös alustavaa tietoa siitä, että useamman bakteerikannan yhdistelmä voi olla tehokkaampi kuin yhden bakteerikannan siirtäminen (käyttäminen ravintolisänä).

3. Kaasua aiheuttavien lyhytketjuisten hiilihydraattien välttäminen (FODMAP-hiilihydraatit)

papujaViime vuosina on vahvistunut, että paksusuolessa fermentoituvat lyhytketjuiset hiilihydraatit (ns. FODMAP-hiilihydraatit, Fermentable Oligo-, Di-, and Mono-saccharides And Polyols) voivat aiheuttaa merkittäviä kipu- ja turvotusoireita IBS-potilaille. Terveille nämä aiheuttavat vain vähäisiä ilmavaivoja.

Siksi ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivän kannattaa kokeilla näiden hiilihydraattien välttämistä. Jopa kolme potilasta neljästä on tutkimusten mukaan saanut lievitystä oireistoonsa välttämällä FODMAP-hiilihydraatteja. Välttämisjakson (esim. 2-3 kk) jälkeen ruoka-aineita lisätään ruokavalioon yksi kerrallaan, sillä myös IBS-ruokavaliossa on syytä välttää turhia rajoituksia.

 

FODMAP-hiilihydraatteja on runsaasti mm.  seuraavissa ruoka-aineissa:

 

Vehnä, ohra, ruis ja näistä valmistetut viljatuotteet
Omena, päärynä, kirsikka, aprikoosi, luumu, vesimeloni
Kaali, parsa, sipulit
Sienet
Palkokasvit: linssit, pavut, herneet
Hunaja
Pastillit, purukumi, terveysvaikutteiset elintarvikkeet
  • makeutusaineet kuten ksylitoli, sorbitoli, mannitoli, maltitoli
  • prebiootit, kuten inuliini, frukto-oligosakkaridit (FOS)
  • useat ”vatsajogurtit” ja terveysjuomat, joihin lisätty kuitua (FOSia, inuliinia tms.)

 

 

 

 

 

 

 

 

 Inuliini on fruktaani, jota käytetään elintarvikkeissa kuidun lähteenä sekä antamaan rakennetta ja ns. rasvaista suutuntumaa. Tämän vuoksi inuliinia käytetäänkin paljon ns. kevyt- ja terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa.  Inuliinin tilalla samassa tarkoituksessa voi esiintyä myös vehnädekstriiniä, oligofruktoosia (FOS), jne.

leipaa2

FODMAP -ruokavalio on järkevintä toteuttaa yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa, jotta voidaan arvioida kokonaistilanne ja ruokavaliotarpeet yksilöllisesti, sekä välttää turhia ruokarajoituksia. FODMAP-ruokavalion toteuttaminen vaatii laajaa tietämystä ruuista, joissa FODMAP-hiilihydraatteja löytyy. 

FODMAP –hiilihydraatit ovat sinänsä terveyttä edistäviä, joten niiden välttäminen turhan takia ei ole perusteltua.

 

4. Muut tekijät

Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivien on hyvä välttää hiilihapollisia ja kofeiinipitoisia juomia, kuten kahvia, colajuomia ja energiajuomia. Myös voimakkaasti maustetut tai rasvaiset ateriat voivat pahentaa oireita, varsinkin, jos IBS:ään liittyy ylävatsavaivoja (dyspepsiaa). Viljojen ja leseiden sisältämä liukenematon kuitu voi myös pahentaa oireita, joten niitä on usein syytä välttää. Piparminttuöljy näyttää myös auttavan oireisiin, mutta sitä ei juuri ole Suomessa saatavilla.

 

Ärtyvän suolen oireyhtymään ei ole yhtä kansainvälisesti hyväksyttyä ruokavaliota, vaikka FODMAP –hiilihydraattien välttäminen on nyt runsaasti esillä.  Ärtyvän suolen oireyhtymässä, kuten muissakin toiminnallisissa vatsavaivoissa on hyvin tavallista, että erilaisten ruoka-aineiden sietokyky vaihtelee ihmisestä toiseen. Itselle sopivat ja sopimattomat ruoka-aineet selviävät kokeilemalla.

 

Muuta ruokavaliosta

Moderni ruokavaliohoito ottaa lisäksi huomioon muun muassa riittävän D-vitamiinin, muiden vitamiinien ja hivenaineiden saannin sekä ruokavalion rasvan laadun ja proteiinin optimaalisen määrän.  Osa potilaista on saanut hyötyä vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, mitä voidaan myös kokeilla, jos potilas kokee sen mielekkääksi.

Ruokavaliolla harvoin onnistutaan poistamaan oireita täysin. Kuitenkin yksilöllisesti suunnitellulla ruokavaliohoidolla voidaan päästä vähintään yhtä hyviin tuloksiin kuin oireidenmukaisella lääkityksellä, tutkimuksien mukaan ainakin kolme neljästä saa merkittävän avun. Ravitsemusterapeutista voi olla apua sopivan ruokavalion suunnittelemisessa. Varsinkin lyhytketjuisten imeytymättömien hiilihydraattien osalta maallikon on vaikea löytää riittävän tehokasta, mutta mahdollisimman vähän rajoittavaa keskitietä ilman ammattilaisen apua.

 

Ennuste

Ärtyvän suolen oireyhtymä vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun ja siitä aiheutuvat haitat ovat verrattavissa astman tai migreenin aiheuttamaan elämän laadun heikkenemiseen.  IBS:ssä on tyypillistä, että oireet vaihtelevat päivittäin ja viikoittain. Helpompaa, vähäoireista jaksoa seuraa vaikeampi oireinen jakso, jolloin oireita esiintyy tiheämmin ja ne ovat vaikeampia.

Huolimatta siitä, ettei ärtyvän suolen oireyhtymään ole parantavaa hoitoa, se ei ole etenevä sairaus. IBS ei johda syöpään, tulehduksellisiin suolistosairauksiin tai muihin vakaviin sairauksiin.  Ärtyvän suolen oireyhtymästä käytetäänkin usein termiä ”hyvänlaatuinen”, vaikka potilaat itse kokevat sairauden suureksi taakaksi.

 

Lopuksi

 

IBS-potilaiden taakkaa ja oireita vähätellään yleisesti. Potilaiden kokemat oireet voivat kuitenkin olla erittäin rajoittavia ja ymmärtävää suhtautumista kaivataan. IBS-potilaat saattavat hyötyä erityisen paljon vertaistuesta: kanssapotilaat voivat auttaa oireiden tunnistamisessa, hoidossa, jaksamisessa ja monessa käytännön asiassa.

Lopuksi

Ärtyvän suolen oireyhtymä heikentää elämän laatua, kuten migreeni, astma tai diabetes. Vaikka IBS ei lisääkään syövän tai tulehduksellisen suolistosairauden tai kuoleman riskiä, on monien oireista kärsivien elämä vaikeutunut merkittävästi. Sairaus aiheuttaa töistä poissaoloja ja merkittäviä taloudellisia kustannuksia.

Edellä mainitut hoidot eivät nykytiedon mukaan ole pysyvä parannuskeino, mutta niitä porrastetusti kokeilemalla useimmat saavat jonkinasteista apua oireisiinsa. Oireiden hallinta pettää tyypillisesti esimerkiksi vaikeissa elämäntilanteissa ja muutoin epäsäännöllisen elämän aikana. IBS-potilaan perushoitoon kuuluukin säännöllinen liikunta, pienet säännölliset ateriat, erittäin rasvaisen ruuan välttäminen, hiilihapollisten ja kofeiinia sisältävien juomien vähentäminen ja alkoholin käytön rajoittaminen sekä säännölliset yöunet. Jo pienikin alkoholin käyttö sekoittaa suoliston bakteerikantaa ja lisää suolen läpäisevyyttä.

Terveydenhuoltohenkilöstö ei ole vielä laajasti tietoinen yllämainittujen keinojen tehokkuudesta IBS:n hoidossa, mutta ravitsemusterapeuttien kattava koulutus FODMAP-rajoituksen toteuttamiseen on alkanut Suomessa. 

Osallistu aktiivisesti keskusteluun, kysy ja jaa kokemuksiasi muiden kohtalotovereiden kanssa – se voi osoittautua parhaimmaksi teoksi mitä voit sairaudellesi tehdä. Keskusteluun voit osallistua esim. TerveVatsa-palvelun Facebook-sivuilla tai TerveVatsa -sivuston sisäisessä keskustelussa

Australialaisten tutkijoiden alkuperäinen ruokavalio-opas ärtyvän suolen potilaille suomennettuna on ostettavissa (20 euroa) täältä. Tämä opas kertoo yksityiskohtaisesti FODMAP-ruokavalion toteuttamisesta. 

{loadposition videoibs}

 

Kirjallisuus

Bijkerk et al. Soluble or insoluble fibre in irritable bowel syndrome in primary care? Randomised placebo controlled trial. BMJ. 2009;339:b3154

Ford CE et al. Effect of fibre, antispasmodics, and peppermint oil in the treatment of irritable bowel syndrome: systematic review and meta-analysis. BMJ 2008;337:a2313

Gibson P &Shepherd S. Food Choice as a Key Management Strategy for Functional Gastrointestinal Symptoms. Am J Gastroenterol advance online publication, 10 April 2012; doi:10.1038/ajg.2012.49 

Gibson R, Shepherd S. Evidence-based dietary management of functional gastrointestinal symptoms: The FODMAP approach. J Gastroenterol Hepatol 2010; 25: 252-258

Gibson P et al. Review article: fructose malabsorption and the bigger picture. Aliment Pharmacol Ther 2007; 25:349–363

Kajander Kajsa. Doctoral dissertation “Pathophysiological factors of irritable bowel syndrome, and the effects of probiotic supplementation”. Faculty of Medicine of the University of Helsinki. March 14th, 2008.

Hillilä M. Irritable bowel syndrome in the general population: epidemiology, comorbidity, and societal costs. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, lääketiteellinen tiedekunta. 2010

Hillilä, M. Toiminnalliset vatsavaivat. Duodecim 2009;125:1279–1284.

Kligler B, Chaudhary S. Peppermint oil. Am Fam Physician. 2007;75:1027-30.

Longstreth GF et al.  Functional Bowel Disorders. Gastroenterology 2006;130:1480–1491.

Marlett JA et al. An unfermented gel component of psyllium seed husk promotes laxation as a lubricant in human. Am J Clin Nutr 2000; 72: 784-789

McKenzie YA, Alder A, Anderson W et al. British Dietetic Association evidence-based guidelines for the dietary management of irritable bowel syndrome in adults. J Hum Nutr Diet. 2012 Apr 10. doi: 10.1111/j.1365-277X.2012.01242.x.

Nieminen U. Ärtyvä suoli (päivitetty 11.9.2007). Therapia Fennica-nettisivusto, www.therapiafennica.fi, (siteerattu 25.2.2011)

Ong DK et al. Manipulation of dietary short chain carbohydrates alters the pattern of gas production and genesis of symptoms in irritable bowel syndrome. J Gastroenterol Hepatol 2010; 25: 1366-1373.

Ringel Y e tal. Irritable bowel syndrome. Annu Rev Med 2001; 52: 319-338.

Shepherd SJ & Gibson PR. Fructose malabsorption and symptoms of irritable bowel syndrome: guidelines for effective dietary management. J Am Diet Assoc 2006; 106: 1631–1639.

Tarpila S et al. Efficacy of ground flaxseed on constipation in patients with irritable bowel syndrome.Current Topics in Nutraceutical Research 2004;2:119-125