Keliakia

Määritelmä

riisiateriaKeliakia on autoimmuunisairaus, jossa ravinnon sisältämä gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa aiheuttaen suolinukan täydellisen tai osittaisen häviämisen.  Tämän seurauksena ravintoaineiden imeytyminen ohutsuolesta häiriintyy. Keliakian klassisia oireita ovat vatsavaivat, rasvaripuli, laihtuminen, anemia ja muut poikkeavat laboratoriolöydökset. Nykyisin vakavia oireita esiintyy vain osalla keliakiapotilaista ja potilaat hakeutuvat tutkimuksiin yleisimmin vatsakipujen, mahan turvotuksen, ilmavaivojen, löysien ulosteiden tai suolen toiminnan vaihtelun vuoksi. Keliakia voi olla myös oireeton.

Keliakia diagnosoidaan ohutsuolesta otetun koepalan avulla.  Hoitamattomassa keliakiassa koepalassa nähdään suolinukan madaltumista ja kuopakkeiden pidentymistä sekä tulehdussoluja. Keliakian vasta-aineiden esiintyminen veressä tukee diagnoosia. Positiivinen vasta-ainelöydös ei kuitenkaan yksinään riitä diagnoosin tekemiseen vaan tarvitaan myös ohutsuolen koepala.

Ihokeliakiassa oireena on pienirakkulainen ja voimakkaasti kutiseva ihottuma. Ihottumaa on yleensä erityisesti kyynärpäissä, polvissa ja pakaroissa. Suolisto-oireita on vain 10 % ihokeliaakikoista. Ihokeliakian diagnoosi tehdään koepalasta, joka otetaan terveeltä ihoalueelta ihottuman vierestä. Keliakiadiagnoosin ollessa positiivinen koepalassa nähdään rakeisia IgA-kasaumia. Myös ihokeliaakikoilla havaitaan lähes poikkeuksetta ohutsuolen limakalvon vaurioitumista. Ihokeliakian diagnoosiin riittää iholta otettava koepala, mutta suositeltavaa on ottaa koepala myös ohutsuolesta.

Gluteenitonta ruokavaliota ei ole suositeltavaa aloittaa ennen keliakiadiagnoosia, esimerkiksi pelkän positiivisen vasta-ainetuloksen jälkeen. Tällöin suolinukka voi olla jo parantunut ennen koepalan ottamista ja diagnoosi jää näin epäselväksi.

Esiintyvyys ja syyt

Keliakian esiintyvyys on suomalaisessa väestössä noin 1 %. Uusien tutkimusten mukaan esiintyvyys on kuitenkin jopa 2 %, jos mukaan otetaan myös vielä diagnosoimattomat tapaukset.  Keliaakikoista noin joka neljännellä on ihokeliakia. Muissa maissa keliakiaa on huomattavasti vähemmän kuin Suomessa, mikä johtuu sekä perintötekijöistä että diagnostiikan tarkkuudesta. Suomessa keliakiaa tutkitaan paljon, joten diagnoosejakin tulee enemmän kuin maissa, jossa keliakiaa ei tietyillä oireilla osata epäillä. Keliakia on selvästi tavallisempi naisilla, kun taas ihokeliakia on yleisempi miehillä. Keliakiaan voi sairastua missä iässä vaan, mutta keskimääräinen sairastumisikä on 40 vuotta.

Keliakia ja ihokeliakia ovat perinnöllisiä sairauksia ja keliakiaa sairastavien perheenjäsenten riski sairastua keliakiaan on 10-15%. Muiden autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen esiintyminen lisää keliakian todennäköisyyttä. Alttius keliakiaan liittyy HLA-perintötekijöihin DR3-DQ2 ja DR4-DQ8.

Hoito

Keliakian hoidon tavoitteena on potilaan oireettomuus, elämänlaadun paraneminen ja ohutsuolen limakalvovaurion korjaantuminen.

Keliakian ainoa hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, jota kutsutaan keliakiaruokavalioksi.

kauraKeliakiaruokavaliossa kaikki gluteenia sisältävät viljat eli vehnä, ohra ja ruis sekä niitä sisältävät elintarvikkeet jätetään pois. Gluteenia sisältävät viljatuotteet korvataan gluteenittomilla viljoilla kuten hirssi, tattari, riisi ja maissi sekä gluteenittomalla kauralla ja vehnätärkkelystä sisältävillä gluteenittomilla erityisruokavaliovalmisteilla. Gluteeniton kaura on käsitelty koko tuotantoprosessin ajan niin, ettei se missään vaiheessa joudu kosketuksiin gluteenipitoisten viljojen kanssa. Vehnätärkkelys ei nimestään huolimatta sisällä gluteenia, vaan vehnätärkkelys saadaan poistamalla vehnästä gluteeni. Vehnätärkkelyksessä voi olla erittäin pieniä jäämiä gluteenia, mutta jäämät ovat niin vähäisiä että sen käytön on todettu olevan keliaakikoille turvallista.

Usein viljatuotteiden käyttö vähenee keliakiaruokavalioon siirtymisen jälkeen, koska gluteenittomien viljatuotteiden maku poikkeaa tavanomaisista viljatuotteista. Uutta makua ei kuitenkaan kannata hylätä heti, koska usein uuteen makuun tottuminen vaatii 10-15 maistamiskertaa. Viljatuotteet on hyvä säilyttää ruokavaliossa keliakiasta huolimatta, koska ne ovat tärkeitä kuidun, B-ryhmän vitamiinien ja raudan lähteitä. Kauppojen gluteenittomien tuotteiden valikoimat ovat nykyään laajat, joten vaihtoehtoja löytyy paljon. Itse leipomalla valikoimaan saa lisää makuja – lisäksi itse tekeminen on edullisempaa kuin valmiin tuotteen ostaminen.

Suolinukan vaurioitumisen takia laktoosia pilkkovan laktaasientsyymin tuotanto voi olla vähentynyt, mistä syystä keliakian alkuvaiheessa laktoosipitoiset tuotteet voivat aiheuttaa vatsaoireita. Tätä kutsutaan sekundaariseksi laktoosi-intoleranssiksi. Suolinukan parannuttua myös laktoosin sietokyky palautuu.

Keliakiaruokavalion noudattamisen myötä ennen diagnoosia olleet oireet häviävät. Usein myös oireettomasta keliakiasta kärsineet huomaavat olonsa paranevan ruokavaliohoidon myötä, koska pitkään jatkuneiden oireiden on ajateltu kuuluvan normaaliin olotilaan.

Ennuste

Hoidetun keliakian ennuste on hyvä, eikä sairauksien riski ole tervettä väestöä suurempi. Keliakiaruokavalion tarkka noudattaminen on tärkeää. On hyvä muistaa, että keliakian elinikäisyydestä huolimatta sairaus ei etene, vaan ruokavaliota noudattamalla toimintakyky säilyy hyvänä.

Lopuksi

Keliakian ruokavaliohoidon toteuttaminen on etenkin alussa haastavaa ja varsinkin oireettomilla keliaakikoilla itsensä motivointi ruokavalion noudattamiseen voi olla vaikeaa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että ruokavaliota noudatetaan oman hyvinvoinnin ja terveyden takia. Keliaakikko on oikeutettu ravitsemusterapeutin antamaan perusteelliseen ja kokonaisvaltaiseen ruokavalio-ohjaukseen heti diagnoosin saamisen jälkeen sekä 6-12 kuukauden kuluttua diagnoosista. Lisäksi tukena toimivat Keliakialiitto sekä paikalliset keliakiayhdistykset, joista saa vertaistukea sekä ruokavalioneuvoja.

 

Lisätietoja

Glu.fi. Gluteenitonta ruokavaliota noudattavien verkkoyhteisö.

Kaukinen K ym. Keliakia – diagnostinen ja hoidollinen haaste. Aikakauskirja Duodecim 2010; 126(3): 245-254.

Keliakian ruokavaliohoito. Ravitsemusterapeuttien yhdistys, ruokavaliolehtinen (1,30 €)

Keliakia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2005 (viitattu 6.8.2010).  Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi

Keliakialiitto. Gluteeniton elämä.

Mäki  ym. (toim.) Keliakia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2006.

 

 

8 Responses to Keliakia

  1. Anne 4.9.2015 at 18:00 #

    Hei!

    Laitan tähän keliakiaa sisältävän jutun alle tämän kysymykseni. En huomannut tässä listassa että käsitteleisit laktoosivaivaa. Onko siitä kirjoitusta jossain muualla?

    Itselläni kyseinen tauti/oireyhtymä (?) on todettu 90-luvulla. Vuosien saatossa olen lipsunut laktoosittomien tuotteiden käytössä paitsi niistä joissa laktoosi vaikuttaa eniten eli maito tai jäätelö, vaikka nykyisin laktoosittomia tuotteita on hyvä valikoima. Vähälaktoosisiakin tietysti on, mutta jolla tämä vaiva on, on varmasti viisainta pysyä kokonaan laktoosittomissa tuotteissa. Jotekin sitä on tottunut vatsan vaivoja pitämään ettei enää tarkka muista eikä kehtaa olla. Tämä ei ole tietysti edes elämänlaadun kannalta hyvä.

    Miten tärkeänä pidät että laktoosittomia tuotteita käyttää, muuta kuin kukin oman kokemuksensa ja tuntemuksiensa pohjalta? Ja kuinka tarkka kannattaa olla jos vaivaa on. Kannattaako pienetkin määrät esim leivästä tai margariinista tarkistaa?

    ystävyydellä
    Anne

  2. Reijo Laatikainen 5.9.2015 at 08:50 #

    Laktoosin kanssa kannattaa olla vain niin tarkka kuin oireet vaativat. Siitä että siivoaa viimeisetkin laktooosin rippeet pois ei ole mitään hyötyä syövän, suolistotulehduhsten tai minkään vakavan sairauden kannalta.

    Erään tutkimuskoosteen mukaan laktoosi-intolerantikot sietävät keskimäärin jopa 12 gramman laktoosiannoksen kerralla. Itse pidän tuota lukea liian korkeana. Mutta se antaa kuvan siitä että sokkoutetuissa kokeissa joissa laktoosi-intolerantikot eivät tiedä milloin saavat laktoosia ja milloin eivät niin yllättävän suuriakin määriä saatetaan sietää.

    Ne jotka oireilevat pienestäkin määristä, voivat luonnollisesti karsia pois laktoosin mahdollisimman pitkälti.

    Blogi-valikossa on laktoosista kirjoitus, ja se löytyy vaikka kirjoittamalla laktoosi sivuston sisäiseen hakuun.

    • Veksuli 9.9.2015 at 11:29 #

      Onnittelut
      Herkän vatsan valinnat-kirjanne on upea. Monipuolisesti käsitelty vaivoja ja niiden syitä.
      Anne kysyi 4.9 laktoosista ja vastauksenne oli osittain myös kysymykseeni liittyvä.
      Mitä kohteliaimmin kysynkin,että onko LG-valiolla (Laktoositon, Gluteeniton) olevan nautittava jotakin
      ravintolisää tai muita lisäravinteita?
      Ystävälliset terveiset Teille.

      • Reijo Laatikainen 9.9.2015 at 12:49 #

        Kiitokset palautteesta. Jos LG-ruokavaliossa koostetaan monipuolisesti niin, että kalsiumin, D-vitamiinin, magnesiumin, kuidun ja folaatin saantiin on kiinnitetty huomiota niin ei tarvitse käyttää ravintolisiä. On mahdoton antaa varmaa tai eksaktia vastausta ellei tiedä tarkkaan miten ihminen syö. LG-ruokavalion voi toteuttaa huonosti tai fiksusti tai jotain siltä väliltä. Tällöin tulos ravintoaineiden kannalta erilainen.

        En voi ryhtyä yksityiskohtaisempaan neuvontaan täällä kommenttiosiossa.

  3. Vierailija 13.3.2016 at 19:31 #

    Hei!

    Ajattelin käyttää kyseistä nettisivustoa koulun projektiin, ja mietin että: 1) Koska sivu on päivitetty viimeksi 2) Kuka tekstin on kirjoittanut 3) Suurinpirtein kuinka monella lapsella on keliakia Suomessa? Koska itselläni on keliakia ja olen murrosikäinen ja minua kiinnostaisi tietää.

    Ystävällisin terveisin,
    Vierailija

  4. Reijo Laatikainen 14.3.2016 at 08:21 #

    Kirjoittaja on allekirjoitanut eli Reijo Laatikainen. Teksti on kirjoitettu aiemman julkaisuni pohjalta vuonna 2015, muistaakseni kesäkuussa. Lasten keliakin esiintyvyyttä kannattaa kysyä Keliakialiiton asiantuntijoilta.

  5. Sari Haatainen 12.9.2016 at 07:39 #

    Itselläni on laktoosi – intotelanssi, nyt on ilmennyt jatkuvasti löysiä velliulosteita. Tänäaamuna viimeksi kolemesti juoksutti vessaan. Onko merkki siitä että mulle on puhkeemassa myös pelätty gluteeniallergia eli keliakia?
    Onko syytä soittaa lääkärille aika? Vai mitä pitäisi tehdä? Itse ei saa suoralta kädeltä siityä gluteenittomaan ruokavalioon. Se pitää kaiketi ensin lääkärin tutkia mistä vetelät ulosteet johtuvat?
    Laktoosi – intorelanssin lisäksi vielä sienet, paprika, tomaatti. Mistä sitä koskaan tietää.
    On kait mentävä päivystävälle lääkärille. Ajan varaaminen ei tässä tapuksessa ole juuri hyötyä.
    Nyt on kysymys allergiasta sen syiden selvittämisestä. Mistä nuo vetelät ulosteet johtuvat?

    • Reijo Laatikainen 12.9.2016 at 10:19 #

      Löysät ulosteet tai ripuli voivat johtua monista syistä. Ruokavalio, kuten runsas sienien ja omenan yhtäaikainen käyttö tai muun runsaasti FODMAP-hiilihydraattien käyttö, voi myös joskus aiheuttaa ripulia. Taustalla voi olla yhtä hyvin haavainen koliitti, keliakia, ärtyvän suolen oireyhtymä tai jokin muu sairaus. Jos vaivat jatkuvat muutamaa päivää pidempään kannattaa aina hakeutua lääkärille. Keliakian kannattaa aina poissulkea pois lääkärissä veritestein. Pelkistä oireista on lähes mahdoton päätellä mistä on kysymys, jollei ole vatsatautia samaan aikaan tai selvä selittävä tekijä ruokavaliossa.

      Myös hälytysoireet ovat syy hakeutua nopeasti lääkärin vastaanotolle. Hälytysoireita ovat veri ulosteessa, painon menetys tahattomasti tai epänormaalit laboratorioarvot (Hb, CRP),ja oireiden alkaminen vasta 50 vuotiaana tai sen jälkee.

Vastaa