Päivitys laktoosi-intoleranssista

Kirjoitus ilmestynyt aiemmin Vatsasta puhujalehdessä

Laktoosi-intoleranssi lapsen vatsavaivojen syynä

Maitosokerin (laktoosin) puutteellinen pilkkoutuminen ja  imeytyminen on yksi kaikkein tavallisimmista toistuvien lasten vatsavaivojen aiheuttajista1.

Laktoosi-intoleranssi tarkoittaa elimistön puutteellista kykyä käsitellä maitosokeria.

Jotta elimistö voi käyttää laktoosia hyväksi, sen täytyy pilkkoa laktoosi ensiksi glukoosiksi ja galaktoosiksi. Hajottamiseen erikoistunut entsyymi on nimeltään laktaasi, suolen epiteelisolujen valmistama molekyyli. Laktaasientsyymin puute, on nimeltään hypolaktasemia. Laktoosi-intoleranssin hoito perustuu laktoosin välttämiseen. Laktoosia on maidossa 5 g/1 dl (kts. Taulukko 1.)

Taulukko 1. Maidon ravintosisältö (tavallinen rasvaton maito).

1 dl maitoa
Vettä 91 %
Laktoosia 5 g
Proteiinia 3 g
Kalsiumia 121 mg
D-vitamiinia* 1 mikrogramma (40 ky)

*) Maidon vitaminointisuositus vuodesta 2010 lähtien 1 mikrogramma/dl.

Esiintyvyys

Puutteellinen laktoosin pilkkomiskyky (hypolaktasemia) näyttäisi olevan  perinnöllistä2. Suomessa laktaasi -entsyymin puutosta suolistossa todetaan enenevästi leikki-iästä lähtien. Aikuisilla sen esiintyvyys on 15-20 %, kouluikäisillä noin 5 %. Eri etnistä alkuperää olevilla, kuten aasialaisilla tai mustaihoisilla, laktoosi-intoleranssia voi esiintyä huomattavasti yleisemmin kuin suomalaisella kantaväestöllä.

Oireet

Laktoosia sisältävien maitotuotteiden aiheuttamia tyyppioireita ovat:

  • vatsan turvotus
  • ilmavaivat
  • vatsan väänteet (kivut)
  • löysät ulosteet (ripuli on erityisesti vauvaiän laktoosi-intoleranssissa tyypillistä)

Vauvaiässä alkavaan harvinaiseen laktoosi-intoleranssiin saattaa liittyä erityisesti ripulioire, koska vauvan paksusuolen bakteerikannat eivät ole kypsyneet fermentoimaan laktoosia, vaan imeytymätön laktoosi aiheuttaa osmoottista ripulia3.

Imeytymätön laktoosi vetää suoleen vettä, aiheuttaa kaasun muodostusta, suolen pingotusta paksusuolen bakteerien fermentoidessa imeytymätöntä laktoosia. Oireet ilmaantuvat melko nopeasti, usein n. 1–3 tuntia laktoosia sisältävän juoman tai ruuan nauttimisesta. Vatsa on usein oireeton aamuisin yöllisen paaston jälkeen.

Tavallisesti hypolaktasemiasta kärsivät sietävät laktoosia pieniä määriä päivässä. Äskettäin ilmestyneessä kliinisten tutkimuksien yhteenvedossa (meta-analyysi) on arvioitu, että valtaosa laktoosi-intoleranssista kärsivistä aikuisista sietäisi jopa n. 12-15 grammaa kerta-annoksena4 .  Lapsien kyvystä sietää kerta-annoksia ei ole yhtä kattavaa tietoa. Käytännön kokemus on kuitenkin osoittanut, että useat saavat oireita merkittävästi pienemmistä annoksista. Suomalainen ravitsemushoitosuositus sairaaloille suosittelee, että yhdellä laktoosi-intolerantikon aterialla olisi korkeintaan 0,2 grammaa laktoosia5 . Tämä lienee yleisesti hyvä suuntaviiva myös lasten laktoosi-intoleranssia hoidettaessa.

Diagnostiikka

Diagnoosi perustuu usein epäilyyn laktoosin aiheuttamista vatsavaivoista, ja laktoosin välttämiskokeilun tuloksiin. Tarvittaessa voidaan tehdä myös erityisiä diagnostisia testejä, jotka harvemmin kuitenkaan on tarpeen. Lääkärin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos on vatsaoireita, joiden yhteys maitotuotteisiin ei ole selvä tai jos oireet ovat hankalia. Tällöin kyseeseen tulee lähinnä laktoosirasituskoe, joskus myös geenitesti.  Rasituskokeessa tutkittava nauttii tyhjään vatsaan veteen liuotettua laktoosia, minkä jälkeen seurataan veren sokeri- eli glukoosipitoisuutta.

 

 

Erotusdiagnostiikka ja muut huomioitavat sairaudet

Laktoosi-intoleranssin lisäksi lasten vatsakipuilua selvitellessä pitää huomioida myös esim. keliakian, refluksitautin, toiminnallisten vatsavaivojen (ärtyvän suolen oireyhtymän), Crohnin taudin, haavaisen paksusuolen tulehduksen ja ummetuksen mahdollisuus.

Keliakiaan liittyy erittäin usein laktoosi-intoleranssi, jopa 80 % keliakiapotilaista sairastaa laktoosi-intoleranssia taudin diagnosointivaiheessa. Tilanne kuitenkin korjaantuu useimmilta, kun suolinukka korjaantuu gluteenittomalla ruokavaliolla. Samoin tapahtuu, kun Crohnin taudin tai haavaisen paksusuolen tulehduksen aiheuttama suolinukka korjaantuu. 5

Maito voi aiheuttaa myös vatsakipuja muilla mekanismeilla kuin laktoosin kautta, vaikkakin laktoosin imeytymishäiriö lienee näistä yleisin. Maito-allergiaan liittyy usein, mutta ei aina samanaikaisia iho-oireita. Siinä on kysymys maidon proteiinin aiheuttamasta IgE –välitteisestä reaktiosta (allergiasta).

On myös kokemusperäistä tietoa homogenoimattoman maidon paremmasta siedettävyydestä, mutta tieteelliset tutkimukset eivät tue tätä olettamusta kovinkaan vahvasti 6. On huomattavaa, että yleensä pelkkään laktoosi-intoleranssin taudin kuvaan ei kuulu puutosoireet ja laihtuminen. Ne viittaavat vakavamman taudin olemassa oloon.

Hoito

Hoidon perusta on laktoosia runsaasti sisältävien ruokien ja juomien välttäminen. Suomessa on runsas valikoima laktoosittomia ja vähälaktoosisia maitotaloustuotteita. Kypsytetyt juustot (kovat juustot) eivät sisällä laktoosia.

Vähälaktoosiset valmisteet on merkitty usein esim. Hyla tai Into –merkein, ja niissä on laktoosia alle 1 gramma/100 g. On myös mahdollista käyttää myös soija-, riisi- tai kauramaitoja, joiden maku tosin poikkeaa huomattavasti maidosta, ja saattaa vaatia totuttelua. Jos maitovalmisteita korvataan edellä mainituilla tuotteilla, kannattaa valita sellaisia valmisteita, jotka on rikastettu kalsiumilla. Maito on lapsille tärkeä kalsiumin lähde ja kalsiumia pitääkin korvata mikäli maitotaloustuotteiden käyttö on vähäistä.

Juhlatilanteiden ja matkojen aikaan voidaan myös käyttää laktaasi –entsyymivalmisteita. Laktoosi-intoleranssista kärsivän lapsen vanhempien  onkin ehkä parasta pitää laktaasientsyymivalmisteita käsillä matkojen ja juhla-aterioiden yhteydessä. Osa kaupan olevista entsyymivalmisteista sopii ruokaan sekoitettavaksi, jolloin laktoosi pilkkoutuu jo ruuassa ennen syöntiä.

Lapsista suuri osa sietää pienehköjä päivittäisiä laktoosiannoksia.

Monissa lääkkeissä laktoosia käytetään edelleen apuaineena. Lääkkeiden sisältämät laktoosimäärät ovat tyypillisesti alle 0,3 mg käytettyä annosta kohden. Yleinen käsitys on, että lääkkeiden sisältämät erittäin vähäiset laktoosipitoisuudet eivät aiheuta oireita kuin äärimmäisen harvoissa tapauksissa.

Laktoosinsieto on hyvin yksilöllistä ja selviää vain kokeilun kautta. Hyvä tapa toimia on noudattaa täysin laktoositonta ruokavaliota 2-3 viikon ja tämän jälkeen alkaa kokeilla maitotuotteiden vähittäistä lisäystä.

Huomioitavaa ravinnon saannissa

Maitotaloustuotteet ovat merkittävä D-vitamiinin, proteiinin ja kalsiumin lähde. Kalsiumin riittävästä saannista on huolehdittava ja käytettävä tarvittaessa ravintolisää. Kalsiumin saantisuositukset eri ikäryhmissä (Suomalaiset ravitsemussuositukset, 2005) ovat seuraavat:

  • 1-5-vuotiaat 600 mg/vrk
  • 6-9-vuotiaat 700 mg/vrk
  • 10-20-vuotiaat 900 mg/vrk

 

Uudet suomalaisten lasten ja nuorten D-vitamiinisuositukset suosittelevat kaikille alle 18 –vuotiaille ympärivuotista D-vitamiinivalmisteen käyttöä (7,5-10 mikrogrammaa iästä riippuen)8.

 

Lopuksi

Lasten vatsavoihin voi liittyä huomattavaa koulusta poissaolotaipumusta, merkittävästi heikentynyttä elämänlaatua, ja jopa aikuisiän liitännäissairauksia. Siksi vatsavaivojen syytä parasta selvitellä päättäväisesti ja varhain8. Yksi yleisemmistä vatsavaivoista on laktoosi-intoleranssi, joskin muut mahdolliset tekijät on syytä selvitellä ja poissulkea. Laktoosi-intoleranssin hoitokokeilu laktoosittomilla ja vähälaktoosisilla on kuitenkin helppo toteuttaa meillä Suomessa. Tulokset on useimmiten nähtävissä nopeasti jo samana päivänä tai viimeistään muutamassa päivässä. Jos vatsakivut eivät mene ohi laktoosin välttämisellä, on syytä hakeutua jatkoselvityksiin.

 

 

  1. Ashorn M. Miksi lapsen vatsaan koskee? Duodecim. 2001;117(10):1109-1114
  2. www.hus.fi Tietoa potilaille laktoosi-intoleranssista
  3. Juhani Grönlund. Kouluikäisten vatsavaivat.  Suomen Lääkärilehti. 2007;62(41):3743-3747
  4. Shaukat A et al. Systematic review: effective management strategies for lactose intolerance. Ann Intern Med. 2010 Jun 15;152(12):797-803
  5. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Ravitsemushoito. Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin.  Edita Prima Oy. 2010 Helsinki.
  6. Erkki Savilahti ja Irma Järvelä. Laktoosin imeytymishäiriö ja sen diagnostiikka. Suomen Lääkärilehti. 2002;57(43):4337-4341
  7. Matti Hannuksela. Maidon homogenointi, pastörointi ja terveys (”maitotauti”). Duodecim, Terveyskirjasto.  http://www.terveyskirjasto.fi
  8. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositukseen muutoksia 10.1.2011. www.thl.fi

,