Vastaanottotyössä kuulee usein oluen turvottavan ja vääntävän vatsaa enemmän kuin muut alkoholijuomat. Monenlaista arvuuttelua on esitetty mistä se johtuu, ja myös väitetty että oluen turvottava vaikutus on silkkaa kuvitelmaa.
Oluessa ei ole merkittäviä määriä vatsaa tunnetusti kiusaavia FODMAP-hiilihydraatteja. Monashin yliopiston Low FODMAP diet guide -appi näyttää oluelle vihreää valoa –eli pitää olutta sopivana FODMAP-rajoituksen yhteydessä ärtyvän suolen (IBS) potilaille.
Omissa ohjeissani olen yleensä suosittanut IBS-potilaita pidättäytymään oluen (runsaasta) juonnista ainakin vaikeaoireisina jaksoina; syynä oluen huonolle siedettävyydelle olen lähinnä pitänyt hiilihappoa, alkoholia sinänsä ja mahdollisesti gluteenin ja ATI-proteiinin yhdistelmää.
Oluessa käytettävien viljojen arabinoksylaani-kuitu muuttuu käymisprosessissa AXOS-kuiduiksi
Olut valmistetaan useimmiten ohrasta ja/tai vehnästä. Keskeinen kuitu näissä viljoissa on arabinoksylaani, jota on vielä runsaammin rukiissa (kts. taulukko alla leseiden kuitupitoisuuksista). Oluen valmistuksessa arabinoksylaani-pitoisuutta on mahdollista vielä kohottaa lisäämällä vehnänlesettä muiden valmistusaineiden sekaan ja tätä saatetaan tehdä maun parantamiseksi.
Oluen juomisen seurauksena syntyvän suolistokaasun yksi keskeinen syy löytyy arabinoksylaanista. Valmistusprosessin aikana olueen syntyy ohutsuolessa imetymätöntä voimakkaasti paksusuolen fermentoituvaa (käyvää) arabinoksylo-oligosakkaridia (engl. arabinoxylooligosaccharide, AXOS), joka käyttäytyy suolessa hyvin samalla tavoin kuin inuliini tai oligofruktoosi (FOS). AXOS:ia muodostuu, kun oluetta käyttäessä mikrobit (hiiva ja bakteerit) fermentoivat arabinoksylaania AXOS:ksi.
Lisäksi oluen valmistuksessa saatetaan käyttää erilaisia entsyymejä (kuten endoksylanaasia), joiden nimenomainen tarkoitus on pilkkoa arabinoksylaania pienemmiksi hiilihydraattipätkiksi eli AXOS:ksi. AXOS ilmeisesti parantaa suutuntumaa eli makua. Kirjallisuus ei kerro, onko vehnänleseen lisääminen, entsyymit vai itse käymisprosessi suurin syy AXOS:in syntyyn. Veikkaan käymistä.
AXOS tuottaa suolessa kaasua kuten tunnetut FODMAP-hiilihydraatit inuliini tai FOS.
AXOS on siis FODMAP:ien kaltainen imeytymätön, nopeasti fermentoituva oligosakkaridi ja siksi se aiheuttaa runsasta kaasun muodostusta paksusuolessa, kuten alla oleva kuva näyttää toteen. Lue kuvan taustalla oleva tutkimus täältä. Ja tässä toinen tutkimus, jonka mukaan suolistokaasun määrä lisääntyi mitä enemmän AXOS:ia annosteltiin.
Tervevatsaisille AXOS ei ole aiheuttanut kuin pientä ilmavaivaa pahempaa, mutta IBS-potilaat ovatkin toinen juttu.
Alkoholi suurella annoksella ärsyttää suolta monin eri tavoin myös, joten AXOS tuskin yksin selittää kuitenkaan kaikkea oluen käyttöön liittyvää vatsavaivaa.
Oluessa AXOS:ia reilu gramma litraa kohden
Oluen AXOS pitoisuus vaihtelee tuotteittain. Vähiten AXOS:ia on alkoholittomassa oluessa. Eniten AXOS:ia ale-tyyppisissä olueissa. Tyypillinen oluen AXOS-pitoisuus on n. 1-1.5 g/litra; alkoholittomassa oluessa vain puolet tästä ja ale-oluissa yleensä 1,5-2 g/l. Täältä löydät yhden listan olueiden AXOS-pitoisuuksista.
Jos oletetaan, että AXOS on fermentoituu samaa vauhtia kuin FOS tai inuliini, kuten mielestäni on kirjallisuuden perusteella aihetta olettaa, niin voidaan ajatella että 1 litra olutta aiheuttaa yhtä paljon kaasun tuottoa suolessa kuin noin 3 siivua tavallista ruisleipää, sillä ruisleivässä FOS:ia/inuliini (fruktaaneja) reilu 1 g/100 g. Toki asiasta olisi hyvä nähdä suora vertailu AXOS vs. inuliini/FOS, jotta yhtäläisestä kaasuntuotosta voitaisiin olla täysin varmoja.
Lopuksi
AXOS on luultavasti yksi aiemmin vähemmän esillä ollut syy sille, miksi olut sopii huonosti herkkävatsaisimmille.
AXOS lasketaan kuituihin ja sillä onkin raportoitu monenlaisia edullisia terveydelle, joten kyse ei ole vain kiusankappaleesta. AXOS:in saanti näyttää vähentävän esimerkiksi proteiinin fermentaatiota paksusuolessa ja lisäävän lyhytketjuisten rasvahappojen (SCFA) tuotantoa sekä bifidobakteerien määrää paksusuolessa.
Kiinnostavaa myös on, miten paljon eri leipien vatsaa vääntävät ominaisuudet selittyvät AXOS:illa, leipäähän kohotetaan hiivalla tai ”hapanjuurella” sekä rakennetta/säilyvyyttä parannellaan joskus entsyymeillä. Tässä tutkimuksessa leivän AXOS-pitoisuutta kohotettiin entsyymeillä.
AXOS:in nopea fermentoituminen paksusuolessa lienee myös osoitus siitä, että Monashin appi tai ylipäätään FODMAP-konsepti ei ole kaikenkattava selitys erilaisille IBS-oireille.
Lähteet
Broekaert WF, et al. Prebiotic and other health-related effects of cereal-derived arabinoxylans, arabinoxylan-oligosaccharides, and xylooligosaccharides. Crit Rev Food Sci Nutr. 2011 Feb;51(2):178-94.
Courtin C, et al. Occurrence of Arabinoxylo-Oligosaccharides and Arabinogalactan Peptides in Beer. Journal of the American Society of Brewing Chemists. The Science of Beer. 2009;67(2):
Cloetens L, et al. Dose-response effect of arabinoxylooligosaccharides on gastrointestinal motility and on colonic bacterial metabolism in healthy volunteers. J Am Coll Nutr. 2008 Aug;27(4):512-8
Scarpellini E, Deloose E, Vos R, et al. The effect of arabinoxylooligosaccharides on upper gastroduodenal motility and hunger ratings in humans. Neurogastroenterol Motil. 2018;e13306.