kuva ananas

Laillistetun ravitsemusterapeutin käytännön vinkit vatsavaivoihin.

Perustana kliiniset tutkimukset ja käytännön kokemus.

kuva elimistö

Näin ruisleipä vaikutti herkkävatsaisen suolistobakteereihin

7.03.2019

Tutkimme satunnaistetussa neljän viikon kokeessa tavallisen ruisleivän ja low-FODMAP ruisleivän vaikutuksia suoliston mikrobiotaan eli bakteereihin ärtyvästä suolesta kärsivillä.  Tutkimus oli viimeinen osa väitöskirjaprojektiani, mutta se  julkaistiin vasta 6.3.2019 BMC Nutrition -lehdessä.

Yleisesti ottaen tiedetään, että ärtyvästä suolesta kärsivillä suoliston mikrobisto ei ole yhtä ”hyvässä kunnossa”* kuin tervevatsaisilla. Syytä tähän ei tiedetä, mutta kyse saattaa olla mm. ärtyvän suolen taustalla olevat suoliston muut epäotolliset olosuhteen, kuten lisääntynyt immuuniaktivaatio suoliston pinnalla, tai yhtä lailla vaikkapa liiaksi kapeutunut ruokavalio.

Edellä mainitun vuoksi olikin kiinnostavaa nähdä, voitaisiinko viljakuidun lisäämisellä, joko tavallista ruisleipää tai low-FODMAP-ruisleipää syömällä, muuttaa suoliston mikrobiottaa ”parempaan” suuntaan. Yleisesti ottaenhan tiedetään, että runsaaseen kuidun saantiin, täysjyväviljojen, palkokasvien sekä yleensä kasvikunnan tuotteiden runsaaseen käyttöön liittyy monimuotoinen, ”hyvinvoiva” mikrobiota. Usein kuuleekin  asiantuntijoiden ja tutkijoiden eri foorumeilla kertovan, kuinka ensiarvoisen tärkeää runsas täysjyväviljan, kuten rukiin, käyttö on terveelle suoliston mikrobiotalle.

Tutkimuksessamme tavallisen rukiin tai low-FODMAP-rukiin syöttäminen niin, että kuidun saanti lisääntyi lähtötasosta 21 g/pv tasolle 28-29 g/pv tasolle (n. 5 siivua keskimäärin per päivä), ei kuitenkaan vaikuttanut ratkaisevasti suoliston mikrobistoon. Tutkimuksen johtopäätöksenä voi sanoa, että runsas rukiin syöminen ei yksistään ole mikään ihmelääke, joka kääntää suoliston mikrobiston muutamassa viikossa uuteen uskoon. Hieman siis jäitä hattuun ruista ja suolistobakteereita koskevissa sanakäänteissä.

Edellä mainittu tulos on hyvin samansuuntainen aiempien rukiilla tehtyjen satunnaistettujen tutkimusten tulosten kanssa, joihin viittaamme artikkelissamme. Muutosta mikrobiotassa näkyy kyllä, mutta pelkällä täysjyväviljan lisäämisellä muutos on pienempää kuin mitä yleisestä hälinästä voisi päätellä.

Havaitsimme kuitenkin muutamia mielenkiintoisia muutoksia suoliston bakteereissa, kun analysoimme asiaa tarkemmin. Oman tulkintanimukaan kiinnostavimmat muutokset bakteereissa olivat seuraavat.

Terveyden kannalta edulliseksi ajateltujen bifidobakteerien määrä näytti lisääntyvän molemmilla leipäjaksoilla (Figure 2 artikkelissa). Tosin tilastollisesti merkittävä ero bifidobakteereissa näkyi vain ei korjatussa analyysissä low-FODMAP-ruisleivällä. Toinen merkittävä muutos oli rukiin käytön vaikutus Flavonifractor-bakteeriin, jonka määrä väheni molemmoilla ruisjaksoilla. Flavonifractor syö (kuluttaa) GABA-välittäjäainetta suolistossa. GABA:n riittävä pitoisuus voi teorian mukaan vähentää (vatsa)kipuaistimusta. Flavonifractor-bakteerin väheneminen ruista syömällä saattaisi auttaa pitämään GABA-pitoisuuden suolistossa riittävän korkealla, ja siten vähentäisi kipua ja estäisi ripulia. Asia on kuitenkin vielä teoreettinen, joten aihetta pitää tutkia enemmän johtopäätösten tekemiseksi.

Edelleen mielenkiintoinen havainto oli se, että ne joilla low-FODMAP-ruisleipä vähensi oireita lähtötilanteeseen nähden oli suolistossa lähtötilanteessa enemmän Blautia-bakteeria suolistosssa. Blautia on vetykaasun ja hiilidioksidin syöjäbakteeri. Siten voidaan ajatella, että ne IBS-henkilöt, joilla on Blautia-bakteeria runsaasti suolistossa, voisivat kehittää vähemmän suolistokaasua kuiduista –ja hyötyä ei-FODMAP kuituaineksen lisäämisestä ruokavalioon. He kykenevät poistamaan vety- ja hiilidioksidikaasua suolistosta ilman, että ne kerkeävät aiheuttaa oireita. Tämäkin havainto vaatii lisätutkimuksia aihepiiristä, mutta on kuitenkin lisäosoitus siitä, että ihmisten suolistobakteeristo saattaa (osittain) sanella sen, miten henkilö reagoi mihinkin ruokaan tai ravintolisään. Ohi mennen voi todeta, että low-FODMAP-ruisleivän kuitu oli pääasiassa arabinoksylaani- ligniini-, selluloosa- ja resistentti tärkkelys -kuitulajeja.

Merkittävä lisähavainto tutkimuksessa oli myös se, että low-FODMAP-ruisleivän suolistobakteerivaikutukset ovat ainakin yhtä hyvät kuin perinteisen tavallisen kaupallisen ruisleivän; tavallinen ruisleipä ei saanut mitään erityistä hyvää vaikutusta aikaan mitä ei olisi ollut low-FODMAP-ruisleivällä. Suolistobakteerien suhteen low-FODMAP-leipä ei siis ollut millään mittarilla huonompi.

Kaikkinensa voidaan siis todeta, että vaikka ruisleipä ei saakaan dramaattista muutosta aikaan suoliston mikrobiotassa neljän viikon aikana niin muutamia, ainakin teoriassa, hyödyllisiä muutoksia voidaan ruisleivän käytön aikana havaita herkkävatsaisilla. Sekin on vielä hyvä muistuttaa, että kumpikaan ruisleipä ei aiheuttanut suolistossa mitään bakteerimuutosta minkä tiedettäisiin olevan elimistölle tai terveydelle haitaksi.

Kiitän lämpimästi tutkimukseen osallistuneita koehenkilöitä. Artikkeli on kaikkien ilmaiseksi luettavissa täällä.

Ps. Muistathan, että tässä tutkittiin vain pelkkää mikrobiotaa, ei täysjyväviljan tai kuidun muita mahdollisia laajoja vaikutuksia kroonisiin sairauksiin, joista on uusi kattava kirjallisuuskatsaus täällä.

*) Lainausmerkeissä olevat termit ovat siten suuntaa-antavia. Käytän lainausmerkkejä yksinkertaistaakseni mikrobiota-tutkimukseen liittyviä monimutkaisia käsitteitä ja ilmiöitä. Mikrobiota-tutkimus on vielä nuorta ja osin teoreettista, ei voida olla varmoja mikä on terveellinen/hyvä mikrobiota missäkin elämän tilanteessa.

#) Halusin tähän kirjoitukseen ottaa nyt oman näkökulmani, mikrobiologeillamme Anne Salosella ja Jonna Jalangalla saattaa esimerkiksi olla joitakin muita heidän mielestään oleellisempia pointteja mielessä.

Laatikainen R, Jalanka J, Loponen J, Hongisto S-M, Hillilä M, Koskenpato J, Korpela R & Salonen A. Randomised clinical trial: effect of low-FODMAP rye bread versus regular rye bread on the intestinal microbiota of irritable bowel syndrome patients: association with individual symptom variation. BMC Nutrition 2019;5:12

Nosebon voima ja gluteeniyliherkkys

Nosebon voima ja gluteeniyliherkkys

Olen kirjoittanut tähän Tervevatsa-blogiini aiemmin plasebon vastakkaisesta käsitteestä nosebosta. Nosebo on negatiiviseen odotusarvoon perustuva jonkin todellisuudessa viattoman aineen tai toimenpiteen aiheuttama negatiivinen kokemus tai tapahtuma. Tyypillinen...