Gluteeni- ja viljaherkkyys, onko niitä?

breadViime vuosina on kohistu paljon gluteeniherkkyydestä tai laajemmin viljaherkkyydestä, jossa on tai ei ole suolinukka- tai iho-ongelmia, mutta keliakiaa ei ole kuitenkaan todettu. Gluteeni- tai viljaherkkyydessä viljat aiheuttavat vatsakipuja, turvotusta ja muita vatsaongelmia sekä mahdollisesti melkein mitä tahansa maha-suolikanavan ulkopuolisia oireita. On väitetty, että jopa n. 1-2 %:lla väestöstä on keliakia ja 6-9 %:lla gluteeni- (tai viljaherkkyys).

Onko tällaista yliherkkyyttä “oikeasti” olemassa?

Kolme vaihtoehtoa?

Mieleeni tulee kolme päävaihtoehtoa, joista viljojen aiheuttamat oireet voisivat johtua:

1) Gluteeni

2) Fruktaani, inuliini ja viljojen muut FODMAP -hiilihydraatit

3) Resistentti tärkkelys

Mielestäni kohta kaksi (2) on käsitelty riittävällä tarkkuudella aiemmissa FODMAP -kirjoituksissani, joten viittaan siihen kirjoitukseen asiaan perehtymiseksi.  Totean vain, että ns. gluteeni- tai viljaherkkyydessä voi olla kyse viljojen fruktaanien tai inuliinin aiheuttamista turvotus- ja kipuongelmista, erityisesti heillä, joilla toiminnallisia vatsavaivoja, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS).

Gluteeni

Gluteeni on viljojen proteiini, joka muodostuu gliadiinista ja gluteniinista. Olen kerännyt alle suoliston kannalta merkittäviä tutkimuksia gluteenin tai gliadiinin aiheuttamista oireista ja ongelmista ihmisillä, joilla ei ole keliakiaa.

Osa vatsavaivoista selittyy gluteeniherkkyydellä basofiili-aktivaatiotestissä

Italialaiset tutkijat selvittivät 120:n IBS -potilaan herkkyyttä lehmänmaidolle ja vehnälle. Kaikilta potilailta oli suljettu pois keliakia (suoli oli terve). Basofiili-aktivaatiotestissä, joka ei ole vakiintunut yliherkkyyksien testi, vehnälle herkkiä oli 21/120. Vehnälle herkiksi luokitellut hyötyivät merkittävästi vehnättömästä ruokavaliosta 2 vuoden seurannassa, eli heidän vatsaoireensa helpottuivat. Tutkimukseen osallistui ainoastaan IBS -potilaiksi Rooman II kriteerein luokiteltuja potilaita (Carroccio et al. 2010). Koska potilaat altistettiin vehnälle, ei pelkälle gluteenille, on mahdollista, että vehnän fruktaanit ja inuliini sekoittivat tuloksia.

Osa IBS -potilaista hyötyy gluteenin poistamisesta?

Australialaiset tutkijat keräsivät lehti-ilmoituksella IBS-potilaita, jotka olivat ryhtyneet omatoimisesti gluteenittomalle ruokavaliolle ja kokivat hyötyvänsä siitä. Heidät (34 henkilöä) satunnaistettiin syömään päivittäin joko gluteenipitoisia leivonnaisia tai gluteenittomia leivonnaisia kuuden (6) viikon ajan. Leivonnaisten ulkomuodosta tai mausta ei erottanut kumpaan ryhmään ne kuuluivat. 60 % gluteenittomassa ryhmässä olleista ja 32 % gluteenipitoisia leivonnaisia käyttäneistä (lumeryhmä) oli saanut mielestään riittävän helpotuksen oireisiin (turvotus, ilmavaivat ja väsymys) tutkimusjakson aikana. Kuten tuloksista huomaa, 40 % ei kuitenkaan hyötynyt merkittävästi gluteenittomasta ruokavaliosta. (Biesiekierski et al. 2011, pronutritionistin uutinen).

Gluteeniherkkien suoli ei vuoda, mutta luontainen puolustusjärjestelmä on aktivoitunut

Amerikkalais-italialainen Alesio Fasanon tutkijaryhmä selvitti tänä vuonna miten diagnosoitujen keliaakikoiden ja gluteenista oireita saavien ei-keliaakikoiden (tässä gluteeniherkkien) suolen läpäisevyys ja geeniekspressio eroavat (Sapone et al. 2011). Tutkijat havaitsivat, että gluteeniherkillä suolen läpäisevyys on normaali eli heillä ei ole vuotavaa suolta. Lisäksi suolinukka on terve, toisin kuin keliaakikoilla. Itse asiassa gluteeniherkkien ei-keliaakikoiden suolen “tight junctions” olivat vielä tiukemmat, vähemmän läpäisevät kuin kontrolleiden. Kontrolleina toimi ylävatsaoireista kärsivät potilaat. Tutkijat olivat kiinnostuneita myös puolustusmekanismien toisesta puolesta, luontaisesta puolustuksesta (innate immune response). Tutkimuksessa ilmeni, että gluteeniherkillä luontainen puolustusjärjestelmä, vaan ei autoimmuunijärjestelmä, on aktivoitunut, toisin kun keliakiassa. Dyspepsia -potilailla (kontrolleilla) luontainen puolustusjärjestelmä ei ollut aktivoitunut. Asia vaatii vielä vahvistusta satunnaistetuista tutkimuksista, koska poikkileikkausaineisto jättää runsaasti mahdollisuuksia virhelähteille.

Gliadiini -puolustusvasteen stimuloija

Fasanon tutkijaryhmä on spekuloinut, että nimenomaan gliadiini (gluteenin osa) voisi olla se komponentti, joka polkaisee gluteenille herkistymisprosessin liikkeelle (Harris et al. 2008), ja että immuunijärjestelmän toimintakyky tai perinnölliset tekijät ratkaisevat kääntyykö herkistyminen keliakiaksi vai pysyykö se gluteeniherkkyytenä ilman suolivauriota (Sapone et al. 2011). Englantilaiset tutkijat ovat puolestaan osoittaneet gliadiinin laukaisevan luontaisen puolustusjärjestelmän reaktion myös täysin suolistoltaan terveillä (Bernardo et al. 2007). Kysymys kuuluu pystyykö vastaavanlaiseen reaktioon myös muut ruoka-aineet, vaikkapa kananmuna, kala tai liha. Asia taitaa olla vielä tutkimatta?

Kaikkinensa näiden tutkimusten tulokset ovat alustavia, mutta viittaavat siihen, että osalle ihmisistä gluteeni aiheuttaa vatsavaivoja vaikka keliakiaa ei ole diagnosoitavissa. Osa oireista voi selittyä myös viljojen fruktaaneilla, joita yleisessä keskustelussa harvemmin huomioidaan suolisto-oireiden aiheuttajana. Vielä lienee mahdotonta sanoa, mikä on gliadiinin ja gluteenin erillinen vaikutus.

Resistentti tärkkelys

Resistentti tärkkelys on tärkkelyksen muoto, joka ei sula ja imeydy hyvin ohutsuolesta. Tällaista tärkkelystä on esim. raaoissa banaaneissa ja perunoissa. Yleensäkin siis raaoissa kasviksissa ja hedelmissä. Resistenttiä tärkkelystä on kuitenkin myös viljoissa, ja esim. leivässä.

Resistentti tärkkelys ei ole täysin vakiintunut käsite: joskus siihen lasketaan myös FODMAP -hiilihydraatit. Virallisesti resistentti tärkkelys jaetaan kuitenkin neljään luokkaan. RS1, RS2, RS3 ja RS4. Näistä viimeksi mainittu ei esiinny luonnostaan ruoka-aineissa, vaan on kemiallisesti valmistettua. Ruotsalaisen selvityksen mukaan viljatuotteiden tärkkelyksestä n. 1-6 % on resistenttiä tärkkelystä, ja eniten resistenttiä tärkkelystä on kokojyväviljatuotteissa (Liljeberg Elmståhl 2002). Samassa tutkimuksessa päivittäiseksi resistentin tärkkelyksen saanniksi arvioitiin 3,2 g.

Resistentin tärkkelyksen suolisto-oireita aiheuttavat vaikutukset perustuvat samaan mekanismiin kuin FODMAP -hiilihydraattien. Ne kulkeutuvat osittain imeytymättöminä läpi ohutsuolen ja päätyvät paksusuoleen. Paksusuolessa bakteerit fermentoivat niitä eli käyttävät energiakseen käymisprosessissa. Tästä seuraa suolistokaasujen syntyä (Phillips et al. 1995), joka voi aiheuttaa kipua, ilmavaivoja ja turvotusta.

Yhteenveto

Toisaalla netissä todetaan “Ei kestä kuin hetki, kun verta alkaa lentää pierun mukana, ja sitten alkavatkin tosi ongelmat“. Mielestäni tässä ajattelussa on virhe. Uudet tutkimukset eivät viittaa siihen, että gluteeniherkkyys lisäisi suolen välitöntä vauriota tai veren vuotoa. Fasanon tutkimusten mukaan gluteeniherkkien suolinukka on terve, EIKÄ suoli ole yliläpäisevä. Samaan tulokseen tuli tässä referoitu Biesiekierskin tutkimus. Pitkään on tiedetty, että yleisin suolistosairaus IBS ei myöskään johda suolinukan vaurioon.

Jos vilja aiheuttaa vatsaoireita, voi kyseessä olla IBS, tai muu toiminnallinen vatsavaiva. Toiminnallissa vatsavaivoissa viljojen FODMAP -hiilihydraatit ja resistentti tärkkelys aiheuttavat suolisto-oireita, ja tulevat helposti sotketuksi gluteeniherkkyydeksi. Viljat ovat merkittävä FODMAP -hiilihydraattien lähde (Moshfegh et al.1999).

Tästäkin huolimatta näyttää siltä, että on olemassa joukko gluteeniherkkiä ihmisiä, joiden vatsaoireita ei selitä keliakia, tai mitkään hiilihydraatit. Kyse näyttää olevan luontaisen puolustusjärjestelmän kääntymisestä gliadiinia vastaan. Oireita voitaneen hoitaa poistamalla gluteeni ruokavaliosta. Tämäkin tarina kyllä kaipaa vahvistusta ja lisää tutkimuksia. Alkutaipaleella vasta ollaan.

Luettavaa aiheesta muualla

1) jussiriekki.fi Keliakian rajamailla

2) Sajilata et al. Resistant Starch— A Review. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety. 2006;5:1-17

3) WSJ.  Clues to Gluten March 15, 2011

 

Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin Pronutritionist-sivustolla. Pääset lukemaan kirjoitusta ja aiheesta käytyä keskustelua tästä linkistä.

Vastaa